Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) haluaa kieltää reservistä eroamisen.
– Eroajat heikentävät Suomen puolustuksen pidäkettä. Sitä naapurikin (Venäjä) saattaa tuolla idässä katsoa, että suomalaisilla menee pupu pöksyyn, Häkkänen sanoo Kyrönmaa-lehdelle.
Reservillä tarkoitetaan aikaa, jolloin asepalveluksen suorittanut on palveluksensa jälkeen velvollinen osallistumaan aseelliseen palvelukseen, jos Suomea kohtaa sotilaallinen uhka. Reservistä siirrytään asteittain kokonaan siviiliin sinä vuonna, kun asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.
Reservistä eroamisesta kertovissa tilastoissa on piikki maaliskuussa 2022, kun Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan. Koko vuoden aikana reservistä erosi 3815 ihmistä. Seuraava piikki näkyy huhtikuussa 2023, jolloin Suomi liittyi Natoon. Huhtikuun 2023 aikana reservistä erosi 413 ihmistä. Luku on lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.
Tilastot on pyytänyt Siviilipalveluskeskukselta esimerkiksi Iltalehti tammikuussa. Ne löytyvät IL:n sivuilta.
Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.
– Vuonna 2022 reservistä eronneista noin 200 oli vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia, kertoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen Verkkouutisille.
– Oikeus hakeutua siviilipalvelukseen on määritelty siviilipalveluslaissa, ja oikeus perustuu vakaumukseen. On keskeistä, että oikeus vakaumukseen turvataan jatkossakin. Uskon, että turvataankin.
Reijonen huomauttaa, että siviilipalvelusasiat ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia. Siellä ei Reijosen tiedon mukaan ole parhaillaan vireillä mitään muutoksia siviilipalveluslakiin.
Kyrönmaa-lehdelle puhunut puolustusministeri Häkkänen aikoo uudistaa myös siviilipalveluksen. Jatkossa siviilipalvelustehtävät eivät olisi ”ympäristöjärjestöissä liittyviä tehtäviä”, vaan kokonaisturvallisuuteen liittyviä. Esimerkiksi: pelastustoimintaa, sairaankuljetusta, tai vaikkapa energialaitoksiin liittyviä tehtäviä.
– Siviilipalvelus kuuluu yhtä lailla maanpuolustusvelvollisuuteen kuin aseellinenkin palvelus. Sille on tarvetta, eikä se ole poistumassa.
Siviilipalveluskeskus ei tilastoi reservistä eroamisen motiiveja. Jotain kuitenkin tiedetään.
– Se, minkä verran asia on esillä mediassa, yleensä vaikuttaa meidän saamiimme hakemuksiin. Ihmiset ikään kuin heräävät mahdollisuuteen. Mutta kyllä he tekevät ratkaisunsa ihan harkitusti.
