Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo Verkkouutisille, ettei hänen tiedossaan ole toistaiseksi mitään uusia päätöksiä EU:n velkasääntelyn höllentämisestä puolustuksen vahvistamiseksi. Asia on puhuttanut EU:n päämiesten epävirallisessa kokouksessa Brysselissä alkuviikosta.
Kansliapäällikkö arvioi, että EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja joidenkin valtionpäämiesten puheenvuorot aiheesta ovat olleet osin monitulkintaisia.
Majasen mukaan keskustelu on pyörinyt ja pyörii edelleen kolmen vaihtoehdon ympärillä:
– Keskustelua on käyty siitä, voiko nykyisiä sääntöjä, jotka on siis aivan tuoreita, niiden tulkintaa venyttää siten, että osa puolustusmenoista voitaisiin jättää niiden ulkopuolelle. Toinen keskustelu on, tulisiko ottaa käyttöön poikkeuslauseke, jossa nämä säännöt jätettäisiin soveltamatta kokonaan tai osin puolustusmenojen lisäystarpeen tai Venäjän oikeudettoman hyökkäyssodan vuoksi. Ja kolmas keskustelu on se, tulisiko näitä sääntöjä itse asiassa heti lähteä muuttamaan niin, että joitakin menoja jätetään ulkopuolelle tai löysätään joitain raja-arvoja, hän summaa.
Majasen mukaan ”nämä ovat keskustelut, joita edelleen käydään. Ja mikä lopputulos on, sen aika näyttää.”
Majasen mukaan ministeriössä on edustettu sitä kantaa, että vastikään uudistetuista velkasäännöistä tulisi pitää kiinni.
– Ja sitten voitaisiin ehkä tutkia sitä, olisiko niitä (sääntöjä) tulkittavissa jollakin läpinäkyvällä tavalla siten, että otetaan puolustuksen lisätarpeet huomioon, hän lisää.
EU:n velkasääntöjen venyttäminen on noussut agendalle yhtenä mahdollisuutena kasvattaa nopeasti puolustukseen käytettävää rahoitusta. Puolustukseen käytettyjä menoja voitaisiin tavalla tai toisella katsoa läpi sormien.
EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia ja julkinen velka 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Sääntöjen rikkomisesta jäsenmaa voi joutua liiallisen alijäämän menettelyyn.
Sääntöjä uudistettiin huhtikuussa muun muassa niin, että jokainen jäsenmaa tekee finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman vähintään neljäksi vuodeksi. Jäsenmaa voi myös hakea enintään kolmen vuoden lisäsopeutusaikaa, jos se sitoutuu tekemään rakenteellisia uudistuksia ja investointeja.
