Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) otti tiistaina vastaan parlamentaarisen työryhmän loppuraportin Suomen maanpuolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeista 2030-luvulle.
– Laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle. Työryhmän loppuraportti osoittaa, että Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys puolustuspolitiikan keskeisistä linjauksista. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen hallituskaudet ylittävän yhteistyön Suomen puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo tiedotteessa.
Valtioneuvoston asettaman puolustuksen parlamentaarisen työryhmän tarkoituksena oli tarkastella Suomen maanpuolustuksen kehittämis- ja resurssitarpeista 2030-luvulla.
Työryhmän raportissa todetaan, että puolustushallinnon toiminnan ja resurssien suunnittelussa korostuu entistä enemmän tarve ylivaalikautisesti turvattuun rahoitustasoon ja että puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen resurssitarpeet ylittävät selvästi Naton asettaman 3,5 prosentin BKT-tavoitetason.
– Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaamiseksi korjaamme puolustusjärjestelmämme puutteita ja vahvistamme Suomen puolustusta määrätietoisesti. Yhteisellä tilannekuvalla ja sitoutumisella läpi tulevien vuosien jatkuvaan puolustuksen resurssien lisäämisuraan varmistamme, että suomalaiset saavat elää turvallista ja onnellista elämää myös jatkossa. Kiitän parlamentaarista työryhmää hyvästä ja perusteellisesta työstä. Suomen puolustus on yhteinen asia, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Loppuraportin keskeinen johtopäätös on, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja vaikeasti ennakoitavan uhan Suomen ja liittokunnan turvallisuudelle. Venäjän uhan lisäksi sodan kuvan muutos, teknologinen kehitys ja transatlanttisen vastuunjaon uudelleenmäärittely vaikuttavat Suomen toimintaympäristöön.
Suomen puolustuskyvyn ylläpidon ja kehittämisen ensisijainen tarkoitus on sotilaallisen kriisin välttäminen ja rauhan säilyttäminen. Varautuminen on taloudellisessa ja erityisesti inhimillisessä mielessä aina kriisiin joutumista parempi vaihtoehto.
Suomen puolustus tulee mitoittaa vastaamaan turvallisuusympäristön asettamiin vaatimuksiin sekä Naton yhteiseen puolustukseen liittyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin.
Raportissa todetaan, että vaikka Suomen sotilaallisen suorituskyvyn perusteet ovat hyvässä kunnossa, on vuosien saatossa kokonaisuuteen muodostunut korjausvelkaa, jotka tulee ensi tilassa korjata. Seuraavien 10–15 vuoden aikana kehittämisen painopisteenä on maapuolustuksen uudistaminen ja kertyneiden vajeiden korjaaminen.
Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Kopra (kok.). Työryhmässä olivat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jätti raporttiin eriävän mielipiteen.