Suomen on kehitettävä omaa droonituotantoaan, kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll (kok.) kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa Ukrainan sota on tehnyt kiistattomaksi sen, että droonit eivät ole tulevaisuuden ase, vaan ratkaiseva tekijä tämän päivän taistelukentällä. Limnéllin mukaan myös ne ovat muuttaneet sodan luonnetta tavalla, johon Suomenkin on pystyttävä vastaamaan nopeasti ja määrätietoisesti.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa osoittaa, kuinka nopeasti sodankäynnin luonne voi muuttua teknologian kehittyessä. Yksi näkyvimmistä muutoksista on miehittämättömien ilma-alusten, droonien, nousu taistelukentän keskeisimmäksi aseeksi. Ukrainalaisarvioiden mukaan droonit aiheuttavat jopa 70–80 prosenttia tappioista molemmilla puolilla. Ne ovat syrjäyttäneet tykistön ja panssarikaluston sodan tappavimpina välineinä – ja tekevät sen murto-osalla kustannuksista, Jarno Limnéll kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että muutos ei ole vain tekninen.
– Se on strateginen, operatiivinen ja psykologinen. Droonit vaikuttavat joukkojen liikkeisiin, huoltoon, evakuointiin, moraaliin ja koko sodan rytmiin. Ne estävät joukkojen keskittämistä, vaikeuttavat huoltoreittien ylläpitoa ja pakottavat hajauttamaan toiminnan.
Limnéllin mukaan droonien tehokkuus perustuu määrään, jatkuvaan innovointiin, yksinkertaisuuteen ja nopeaan tuotantoon.
– Ukrainassa FPV-drooneja valmistavat vapaaehtoisverkostot, pienyritykset ja koulutetut reserviläiset. Ne tuottavat tuhansia laitteita, jotka ohjataan suoraan rintamalle. Länsimaiden puolustusteollisuuden on kyettävä vastaamaan tähän kehitykseen. Perinteinen hidas ja raskas tuotantomalli ei riitä, kun ratkaisevaa on kyky sopeutua, reagoida ja kuluttaa vastustajaa nopeasti ja jatkuvasti.
Droonien torjunta perustuu yhä useammin signaalihäirintään ja GPS-harhautuksiin tai muihin kehittyneisiin järjestelmiin. Siksi länsimaiden on Limnéllin mukaan vahvistettava nopeasti elektronisen sodankäynnin kapasiteettia ja siihen liittyvää teknologista osaamista.
Hän muistuttaa, että droonien vaikutus ei rajoitu rintamalinjoihin vaan niillä isketään yhä useammin siviilikohteisiin. Esimerkkinä hän mainitsee sähköverkot ja viestintäinfrastruktuurin.
– Se tekee niistä koko yhteiskuntaa koskevan uhan. Suomen on kehitettävä järjestelmät, joilla voidaan suojata keskeiset kohteet myös drooniuhkaa vastaan – teknisesti, organisatorisesti ja lainsäädännöllisesti. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on nyt osa kansallista puolustusta, ei vain sisäistä turvallisuutta.
Kirjoituksessaan Limnéll muistuttaa, että Ukrainan sota ei ole ollut teknologinen poikkeus, vaan esimerkki pysyvästä muutoksesta.
– Droonit ovat muuttaneet sodan logiikkaa – ja meidän on muutettava puolustuksemme logiikkaa niiden mukana. Tämä tarkoittaa myös Suomessa selkeitä päätöksiä: oman droonituotannon vahvistamista, torjuntakyvyn kehittämistä, koulutusta ja osaamisen syventämistä. Puolustuskyvyn on ulotuttava maanpinnasta matalimpaan ilmatilaan – ja sieltä koko kokonaisturvallisuuden rakenteisiin asti.
