Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Karoliina Partanen kommentoi Facebookissa Suomen joutumista EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle.
Partanen kirjoittaa, että Suomen taloutta on vaivannut viimeiset 18 vuotta heikko talouskasvu ja julkisten menojen paisuminen.
– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kannatelleen Nokian jälkeen tulot eivät ole kasvaneet menojen suhteessa. Emme ole kyenneet sopeuttamaan julkista taloutta vastaamaan tuloja, vaan järjestelmää on ylläpidetty halvalla velkarahalla, hän toteaa.
Partanen muistuttaa, että keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset saivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa velkaantumiskehityksen pysähtymään ja valtion velan jopa pienentymään. Sen jälkeen tilanne jälleen muuttui.
– Vasemmistohallituksen astuessa valtaan vastuullinen talouspolitiikka laitettiin romukoppaan ja puolueille annettiin mahdollisuus toteuttaa unelmiaan mentaliteetilla, että rahaa on. Eripurainen hallitus pysyi kasassa rahan jaolla. Eniten hämmästyttää, että keskusta antoi tälle siunauksensa, toki varmasti vastuuton aluepolitikointi houkutti, Partanen pohtii.
Menojen kasvua perusteltiin koronalla, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n raportin mukaan pysyviä menolisäyksiä tehtiin kuitenkin yli 20 miljardilla eurolla.
– Mistään ei oltu valmiita luopumaan, vaan menoja paisuteltiin huoletta, Partanen kuvaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimintaa.
Suomen joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn oli Partasen mukaan väistämätöntä, koska julkisen talouden tilanne ja velkasuhde oli vaikea jo Petteri Orpon (kok.) hallituksen aloittaessa.
– Ryhdyimme rohkeasti töihin, että hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. 10 miljardin euron sopeutukset ovat massiiviset, mutta suunta on ollut niin pitkään väärillä raiteilla, että tilanteen korjaaminen vaatii useamman vaalikauden. Siksi on väliä miten eri puolueet suhtautuvat tilanteeseen ja mitä eväitä ne esittävät, Partanen kirjoittaa.
– Kokoomus on myös jatkossa sitoutunut sopeuttamaan julkista taloutta karsimalla menoja ja lisäämään kasvua. Veronkorotukset ei pidä olla ratkaisu, hän jatkaa.
