Venäjä saattaa lähikuukausina kiristää voimakkaasti painostustaan Eurooppaa ja Natoa vastaan, arvioi kaksi Keski-Euroopan turvallisuusvaikuttajaa.
Puolan kansallisen turvallisuusviraston BBN:n entinen johtaja Jacek Siewiera katsoo, että Eurooppa on lähestymässä vastakkainasettelun uutta vaihetta Kremlin kanssa.
– Meillä on kaksi kuukautta jäljellä, jotta täyttyvät ne kolme vuotta, joista puhuin joulukuussa 2023, Siewiera sanoi Radio Zetin haastattelussa.
Siewiera viittasi vuonna 2023 antamaansa arvioon, jonka mukaan Puolalla olisi kolme vuotta aikaa valmistautua mahdolliseen yhteenottoon Venäjän kanssa.
Hänen mukaansa tämä ei tarkoita, että hyökkäys olisi tulossa kahden kuukauden kuluttua. Valmistautumiselle asetettu aikaikkuna on silti sulkeutumassa.
Jacek Siewiera arvioi varsinaisen vastakkainasettelun kärjistyvän jo tänä talvena. Venäjä voisi lisätä painostusta hybriditoimilla, joihin voisi liittyä myös ilmaiskujen kaltaisia toimia infrastruktuuria, hallintokohteita ja siviilikohteita vastaan.
Kenraali varoittaa rajatusta iskusta
Samansuuntaisen varoituksen esittää Tšekin asevoimien yleisesikunnan päällikkö Miroslav Hlaváč.
Hlaváč arvioi Defence24-sivuston mukaan, että Venäjä voisi tehdä rajatun hyökkäyksen osaan jonkin Nato-maan aluetta testatakseen sotilasliiton yhtenäisyyttä.
Kenraalin mukaan Moskova käy jo nyt Eurooppaa vastaan konfliktia avoimen sodan kynnyksen alapuolella. Keinoihin kuuluvat hybridivaikuttaminen ja kyberhyökkäykset.
Hlaváč pitää ilma-aseilla tehtävää hyökkäystä tällä hetkellä todennäköisimpänä Tšekkiin kohdistuvana sotilaallisena uhkana. Maa vahvistaa tämän vuoksi erityisesti ilmatorjuntaansa ja kykyään torjua lennokkeja.
– Haluan korostaa, että olemme valmiita ja puolustamme Tšekin tasavaltaa niillä voimavaroilla, joita meillä on, Hlaváč sanoi.
Hänen mukaansa mahdollisessa konfliktissa puolustus ei olisi vain asevoimien tehtävä. Myös esimerkiksi puolustusteollisuuden toimintakyvyllä olisi suuri merkitys.
Arviot aikataulusta vaihtelevat
Varoitukset liittyvät viimeaikaiseen keskusteluun siitä, pyrkiikö Moskova testaamaan Naton yhtenäisyyttä jo lähitulevaisuudessa.
Venäläinen oppositioaktivisti Garri Kasparov arvioi hiljattain, että Vladimir Putinilla saattaa olla noin kolme kuukautta aikaa yrittää rajattua operaatiota Nato-maata vastaan. Hän nosti mahdolliseksi skenaarioksi pienen tunkeutumisen Naton alueelle yhdistettynä drooni-iskuihin.
Kaikki turvallisuusasiantuntijat eivät pidä suoraa hyökkäystä yhtä varmana. Norjalainen kenraaliluutnantti evp. Arne Bård Dalhaug arvioi äskettäin, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on tällä hetkellä melko epätodennäköinen.
Hänen mukaansa suurempi uhka ovat sabotaasi ja muut hybriditoimet, joiden yhteys Venäjään voidaan pyrkiä kiistämään.
LUE MYÖS:
Norjalaiskenraali: Venäjä tuskin hyökkää Nato-maahan – uusi uhka kasvaa (VU 14.10.2026)