Venäjän hyökkäys Nato-maan alueelle on tällä hetkellä melko epätodennäköinen, arvioi norjalainen kenraaliluutnantti evp. Arne Bård Dalhaug.
Dalhaugin mukaan presidentti Vladimir Putin tuskin lähettäisi joukkojaan Nato-maahan vain testatakseen sotilasliiton yhtenäisyyttä.
– Se merkitsisi siirtymistä pois sellaisesta toiminnasta, jonka osallisuuden voi kiistää, Dalhaug sanoo Dagsavisenin haastattelussa.
Kenraaliluutnantti palveli kolme vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijana Ukrainan itäosissa. Nykyisin hän toimii Norjan Atlantti-komitean neuvonantajana ja maan puolustusyhdistyksen puheenjohtajana.
Dalhaugin mukaan Kreml pitää Ukrainaa tukevia Euroopan maita sen puolustuksen strategisena tukipilarina. Moskova haluaisi saada nämä maat vähentämään tai lopettamaan tukensa.
Venäjä ei ole kuitenkaan valmis ottamaan niin suurta riskiä, että se käyttäisi tavanomaisia asevoimia länsimaita vastaan. Putin pyrkii sen sijaan lisäämään painostusta toimilla, joiden alkuperästä voidaan synnyttää epävarmuutta.
Sabotaasilla testataan yhtenäisyyttä
Arne Bård Dalhaug pitää todennäköisenä, että Euroopassa nähdään jatkossa entistä enemmän vakavia sabotaasitekoja.
Hybridivaikuttamiseen voivat kuulua esimerkiksi kyberhyökkäykset, sabotaasi ja informaatiovaikuttaminen. Niiden haasteena on, ettei tekijää välttämättä pystytä osoittamaan nopeasti tai kiistattomasti.
Kenraalin arvio poikkeaa viimeaikaisista varoituksista, joiden mukaan Venäjä saattaisi kokeilla Naton puolustusvalmiutta rajatulla sotilaallisella operaatiolla.
Tšekin turvallisuuspalvelu BIS:n johtaja Michal Koudelka arvioi syyskuussa Guardianille, että Venäjä voisi toteuttaa pienimuotoisen tunkeutumisen Naton alueelle jo kuukausien kuluessa. Mahdollisia keinoja olisivat lavastetut provokaatiot ja laajat vaikuttamisoperaatiot.
Baltian maiden turvallisuusviranomaiset ovat suhtautuneet uhkakuvaan varovaisemmin. Latvian turvallisuuspalvelun johtajan Normunds Mežviets ei kertonut nähneensä merkkejä välittömästä hyökkäyksestä.
Myös saksalainen turvallisuuspolitiikan professori Carlo Masala on korostanut Dagsavisenille, ettei Naton testaaminen välttämättä tarkoittaisi varsinaista maahyökkäystä.
Masalan mukaan Venäjä voisi esimerkiksi järjestää lavastetun hyökkäyksen tai ampua ballistisen ohjuksen Nato-maahan ja väittää sen jälkeen kyseessä olleen erehdys. Tarkoituksena voisi olla osoittaa, ettei Eurooppa kykene vastaamaan provokaatioon.
Länsimaat eivät ole kertoneet havainneensa sotilaallisia valmisteluja, jotka viittaisivat Venäjän lähiaikoina toteuttamaan suurempaan hyökkäykseen Naton alueelle.
Verkkouutiset kertoi syyskuussa ISW-ajatushautomon skenaariosta, jossa Venäjä pyrkisi valtaamaan avainkohteita Viron Narvassa ja pakottamaan Naton vaikeaan päätöstilanteeseen. Asiantuntijat painottivat, ettei skenaario ollut ennuste tulevasta hyökkäyksestä.
LUE MYÖS:
Venäjän agentit valtaavat avainkohteet, sitten alkaa drooniuhka – Viron Narvaan isketään hyytävässä skenaariossa (VU 22.9.2026)