Punkkipankkiin lähetetty jo 20000 puutiaista, mukana harvinaisuuksia

Tutkijat pyytävät suomalaisilta lisää punkkinäytteitä, sillä loppukesällä joukosta voi löytyä myös harvinaisia lajeja.
Punkit viihtyvät erityisesti heinikoissa ja liikkuvat aktiivisesti syksyyn asti. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Punkit viihtyvät erityisesti heinikoissa ja liikkuvat aktiivisesti syksyyn asti. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Punkit viihtyvät erityisesti heinikoissa ja liikkuvat aktiivisesti syksyyn asti. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Punkit viihtyvät erityisesti heinikoissa ja liikkuvat aktiivisesti syksyyn asti. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Turun yliopiston Punkkipankkiin on lähetetty tänä vuonna jo 20 000 puutiaista eri puolilta Suomea. Loppukesällä tutkijat odottavat näytteisiin tavallisten puutiaisten lisäksi Suomessa harvinaisia Hyalomma- ja Dermacentor-lajeja.

Punkkipankin tähänastiset näytteet viittaavat siihen, että taigapunkkien kannat ovat vahvistuneet monilla alueilla. Hankkeen vastuullisen johtajan, lääketieteellisen entomologian dosentin Jani Sormusen mukaan merkittäviä maantieteellisiä muutoksia niiden esiintymisalueissa ei kuitenkaan ole havaittu.

Taigapunkkien aktiivisuus vähenee voimakkaasti juhannuksen jälkeen ja loppuu lähes kokonaan heinäkuussa. Tavallinen puutiainen jatkaa sen sijaan aktiivisuuttaan syys–lokakuulle, ja havaintojen määrä voi olla suurimmillaan elo–syyskuussa.

Tutkijat korostavat siksi näytteiden lähettämistä koko kauden ajan. Jos aineisto painottuu kevääseen, kuva eri lajien yleisyydestä voi vääristyä.

Erityisen kiinnostuneita tutkijat ovat Hyalomma-suvun puutiaisista. Niitä kulkeutuu Suomeen vuosittain muuttolintujen mukana Pohjois-Afrikasta ja Välimeren alueelta. Kylmät talvet estävät lajien pysyvän vakiintumisen Suomeen, mutta lämpiminä kesinä nuoret yksilöt voivat kehittyä aikuisiksi.

Hyalomma-puutiaiset tunnetaan vakavan Krimin-Kongon verenvuotokuumeviruksen pääasiallisina välittäjinä. Suomessa aikuisia yksilöitä havaittiin Turun yliopiston mukaan ensimmäisen kerran Helsingissä kesällä 2024.

– Hyalommat ovat erittäin kiinnostava ryhmä koko Euroopan tasolla, sillä ne ovat leviämässä varsin nopeasti ja levittävät vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumevirusta, Jani Sormunen kertoo tiedotteessa.

Hyalomma-puutiaisia tavataan Suomessa lähinnä elo–syyskuussa. Tutkijat toivovat havaintoja etenkin hevosten parissa työskenteleviltä, sillä puutiaisia löytyy usein hevosilta.

Hyalommat ovat suurikokoisia ja nopeita, ja ne tunnistaa parhaiten raidallisista jaloista. Baltiassa nopeasti pohjoiseen leviävän Dermacentor reticulatus -lajin tuntomerkki on puolestaan kirjava selkäkilpi.

Punkkilive-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna jo yli 210 000 puutiaishavaintoa, mikä on palvelun ennätys. Punkkipankin keräys jatkuu vuoden loppuun asti.

Muutos näkyy suomalaisen luonnon tavallisimpien pienlintujen, kuten kerttusten, peippojen ja pajulintujen määrässä.
Havaintojen määrä on kasvanut aiempiin viikkoihin verrattuna.
Mainos