Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen käsittelee X-viestipalvelussa Euroopan ja Venäjän välistä kauppaa sekä EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden valvontaa. Vanhasen mukaan Venäjälle virtaa edelleen miljardeja euroja Euroopasta, vaikka EU pyrkii heikentämään maan sotataloutta.
– Euroopassa puhutaan Venäjän sotakassan tyhjentämisestä, vaikka samaan aikaan me täytämme sitä edelleen.
Vanhanen kertoo EU:n ja Venäjän välisen tavarakaupan arvon pysyneen huomattavana pakotteista huolimatta.
– EU:n ja Venäjän välinen tavarakauppa oli viime vuonna edelleen 58 miljardia euroa. EU osti Venäjältä tavaroita lähes 28 miljardilla eurolla.
Vanhanen viittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tällä viikolla julkaisemaan raporttiin, jossa kerrotaan vakavista puutteista pakotteiden valvonnassa. Jäsenmaat soveltavat sääntöjä eri tavoin, mikä mahdollistaa pakotteiden kiertämisen.
– Yhdessä tapauksessa Puola pysäytti Venäjälle tarkoitetun tavaralähetyksen, joka palautettiin Italiaan ja vietiin sieltä lopulta Venäjälle. Näinkö yhteisen pakotepolitiikan pitäisi toimia?
Öljykaupassa on Vanhasen mukaan edistytty. Venäjän osuus EU:n raakaöljytuonnista on laskenut vuoden 2022 alun 27 prosentista noin prosenttiin. Unkari ja Slovakia jatkavat kuitenkin venäläisen putkiöljyn ostamista poikkeusten turvin. Venäläistä öljyä on päätynyt Eurooppaan myös kolmansissa maissa jalostettujen polttoaineiden muodossa.
– Tämän kaupan EU kielsi vasta tammikuussa 2026.
Vanhanen katsoo, että pakotteiden taloudelliset kustannukset jäävät Euroopan kannettaviksi, jos niiden kiertämistä ei estetä tehokkaasti.
– Mitä järkeä on asettaa Venäjälle pakotteita, jos emme ole valmiita huolehtimaan niiden tehokkaasta toimeenpanosta? Pahimmillaan Eurooppa kantaa pakotteiden taloudelliset kustannukset, mutta antaa samalla Venäjälle mahdollisuuden lieventää niiden vaikutuksia.
Vanhasen mukaan Eurooppa maksaa tällöin pakotteista korkean hinnan saavuttamatta täysimääräisesti niiden tavoittelemaa turvallisuuspoliittista hyötyä.
Hän arvioi myös, että Kreml seuraa tarkasti Euroopan sitoutumista pakotteisiin.
– Juuri tällaisia ristiriitoja Kreml tarkkailee arvioidessaan, kuinka tosissaan Eurooppa on Venäjän sotatalouden heikentämisessä. Moskovassa ei lasketa pakotepakettien määrää vaan arvioidaan, kuinka pitkälle Euroopan poliittinen tahto kantaa silloin, kun omat taloudelliset edut ovat vaakalaudalla.
Vanhanen vaatii pakotteiden valvonnan yhtenäistämistä, tarpeettomista poikkeuksista luopumista ja järjestelmällistä puuttumista pakotteiden kiertämiseen.
– Euroopalla ei ole varaa politiikkaan, jossa maksamme pakotteiden hinnan mutta jätämme niiden tehon puolitiehen.
Vanhanen on jakanut julkaisunsa yhteyteen Iltalehden asiaa käsittelevän artikkelin.