Eduskunnan täysistunnossa käytiin tänään palautekeskustelu kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Kansanedustaja Sanna Antikainen korosti perussuomalaisten ryhmäpuheessa selonteon tuovan tervetulleen ja kauan kaivatun suunnanmuutoksen Suomen kehityspolitiikkaan.
– Nyt kehityspolitiikka on yhdistetty kiinteämmin kauppaan, mikä tuo mukanaan uuden, vastuullisemman lähestymistavan. Kehitysyhteistyön tulee ennen kaikkea tukea kehittyvien maiden omavastuullisuutta ja taloudellista riippumattomuutta. Tämä on paitsi Suomen, myös avun kohteena olevien maiden etu.
Antikainen painotti, että Suomen on pystyttävä turvaamaan omat toimintaketjunsa kaikissa tilanteissa.
– Maailmantalouden kasvavat riskit tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia vahvistaa Suomen taloudellista kestävyyttä. Kansainvälisen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän tukemisen ohella meidän on varmistettava, että Suomi kykenee vastaamaan muutoksiin ja turvaamaan elintärkeät toimintaketjunsa kaikissa tilanteissa.
Perussuomalaisten mielestä on tärkeää, että Suomi etsii aktiivisesti monipuolisia taloudellisia kumppanuuksia ja hajautettuja toimitusketjuja, jotka edistävät vientiä, tuontia ja huoltovarmuutta.
– Tämä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys – se on myös turvallisuutemme ja kriisinkestävyytemme perusta, Antikainen totesi.
Kehittyvien maiden noustessa enenevissä määrin tasavertaisiksi kumppaneiksi, on Suomen kyettävä vastaamaan tähän muutokseen. Antikaisen mukaan Suomen haastava taloustilanne tuo myös tarpeen kehitysyhteystyön uudelleenkohdentamiselle. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyövaroja yhteensä 1,13 miljardia euroa vuosien 2024–2027 välisenä aikana.
– Vaikka määrärahoja vähennetään asteittain, panostamme entistä enemmän strategisiin kumppanuuksiin ja kohdennettuun tukeen – erityisesti kansalaisjärjestöjen kautta, joissa apu tavoittaa tehokkaasti niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, Antikainen sanoi.
Entistä suurempi osa kehitysyhteistyöstä painottuu Ukrainan auttamiseen.
– Ukraina taistelee paitsi oman vapautensa, myös koko Euroopan vakauden puolesta. Suomen tuki ulottuu laajasti – taloudelliseen ja poliittiseen apuun, humanitaariseen tukeen sekä jälleenrakennukseen.
Perussuomalaisille on tärkeää, että kehitysapu sidotaan vastavuoroisuuteen ja avun tehokkaaseen hyödyntämiseen.
– Suomi jatkaa aktiivista työtään terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämiseksi kehittyvissä maissa, edistäen hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kehitysyhteistyövarojen tulee kohdistua hankkeisiin, jotka parantavat ihmisten elinolosuhteita konkreettisesti ja mitattavasti, Antikainen painotti.
Perussuomalaisten näkemys on, että kehitysyhteistyön pitää hyödyttää molempia osapuolia. Antikaisen mukaan yksipuolinen, vastikkeeton tuki on tullut tiensä päähän.
– Suomen antama tuki kehittyville maille ei ole itsestäänselvyys, vaan se kytketään kansainvälisen sääntöperustaisen järjestyksen vahvistamiseen sekä esimerkiksi palautettavien kansalaisten vastaanottamiseen lähtömaissaan, Antikainen totesi.
Antikainen kiitti hallitusta siitä, että nyt eduskunnan pöydällä on järkevä ja vastuullinen linja, jolla myös kehitysmaat pystyvät hyödyntämään apua parhaalla mahdollisella tavalla.
– Me perussuomalaiset uskomme, että vahvalla osaamisellamme, kestävillä investoinneilla ja rehellisellä yhteistyöllä voimme rakentaa tasavertaisia ja hyödyllisiä suhteita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
