Venäjällä järjestettiin viime viikolla vuosittainen ”Suora linja Vladimir Putinin kanssa”-ohjelma, jossa presidentti vastaili näennäisen spontaanisti kansalaisten ja median kysymyksiin politiikasta, ajankohtaisista aiheista ja paikallistason ongelmista.
Arvostettu Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti toteaa Putinin suoriutuneen sinänsä kohtuullisen hyvin 73-vuotiaaksi. Puuduttavan pitkässä eli 4,5-tuntisessa maratonohjelmassa ei ollut edes vessataukoja.
– Kyseessä on tietenkin teatraalinen rituaali. Asetelma on kuin tsaari kuuntelemassa vetoomuksia alaisiltaan. Hän viestii omalle maalleen, ulkomaisille tarkkailijoille ja esittää faktojen ja lukujen osaamistaan. Tällä kertaa kiinnostavaa oli, että Putin epäröi monien lukujen kohdalla eikä usein mennyt yksityiskohtiin, Mark Galeotti toteaa In Moscow’s Shadows -podcastissaan.
Professorin mukaan tämänkaltainen formaatti on hyödyllinen missä tahansa autokraattisessa järjestelmässä, koska informaatio pääsee virtaamaan ainakin hetkellisesti itsevaltaiselle johtajalle ilman tavanomaisia pullonkauloja. Tsaareilla oli tätä tarkoitusta varten vetoomustoimisto, ja kommunistiaikoina roolia suoritti keskuskomitean osasto, jonne kansalaiset lähettivät kirjeitään.
Neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin aikana vastaavaa viestintää käytettiin ohittamaan kankea puoluekoneisto, johon Gorbatshov luotti vuosi vuodelta vähemmän.
Vladimir Putin toisti tv-ohjelmassa tuttua propagandaa länsimaita ja Ukrainaa vastaan. Hän toisaalta muisteli vuonna 1993 Saksan liittokansleri Helmut Kohlin kanssa käymäänsä keskustelua, jossa Kohl arvioi Euroopan ja Venäjän täydentävän toinen toistaan.
Mark Galeotti pitää ristiriitaa huomionarvoisena. Vladimir Putin esittää Euroopan kaikkien ongelmiensa juurisyynä ja Ukrainan vastarinnan selkärankana, mutta samalla haikailee tietynlaista suhteiden lämmittämistä.
– Tämä on keskeinen osa venäläistä poliittista kulttuuria ja geopoliittista mielikuvaa omasta paikastaan. Vaikka hän demonisoi eurooppalaisia, hän samalla kaipaa jonkinlaista uutta liennytystä, Galeotti sanoo.
Vladimir Putin kävi ohjelmassa läpi Venäjän talouslukuja ja väitti kaiken olevan menossa oikeaan suuntaan haasteista huolimatta. Reaalipalkkojen kasvuksi hän sanoi 4,5 prosenttia, vaikka työvoiman tuottavuus on vain 1,1 prosenttia.
Tämä ei kerro hyvää kansantalouden kannalta alhaisen talouskasvun aikana. Taustalla on työmarkkinoiden kireä tilanne, mikä heijastuu reilun kahden prosentin työttömyydessä.
– Miksihän näin on? Ensinnäkin 1,1–1,3 miljoonaa omaa kansalaistasi on kuollut tai haavoittunut Ukrainan sodassa. Hän itse sanoi, että 700 000 venäläistä on sotatoimialueella. Työmarkkinat ovat siis kovan paineen alla. Kaikkien on pakko taistella rajoitetusta määrästä työntekijöitä, mikä ajaa palkkoja ylös, Galeotti sanoo.
Professorin mukaan Vladimir Putin tuli käytännössä paljastaneeksi maansa tukalan taloudellisen tilanteen.
– Tämä on ongelma. Kyseessä on Venäjän talouden haaste eikä sen etulyöntiasema, Mark Galeotti toteaa.
Vladimir Putin ilmaisi vastauksissaan tukea vapaille markkinoille ja antoi ymmärtää, ettei etenisi kohti neuvostotyylistä komentotaloutta. Professorin mukaan markkinoiden rajoituksia voi kuitenkin olla pakko tehdä lähitulevaisuudessa sodan aiheuttamien paineiden kasvaessa.
Eri puolilta Venäjää tulevien kysymysten yleiset teemat antoivat viitteitä siitä, missä asioissa valtio suoriutuu yhä heikommin. Esille nousivat eläkkeet, terveydenhuolto, liikenne sekä perheiden ja lasten tuki.
Putin käytännössä toisti vastausta, jonka mukaan valtio tulisi ”tutkimaan asiaa” tai sanoi aiheen olevan liittovaltion heiniä. Professori huomauttaa, että Vladimir Putin käytännössä on yhtä kuin Venäjän liittovaltio.
– Kaikki valta on lopulta hänen käsissään. Hän ei päätä asioista, joista ei halua päättää ja jotka katsoo olevan hänelle liian vähäpätöisiä. Usein kuullut selitykset siitä, että jonkin ministeriön pitäisi tutkia asiaa… ne ovat vain pelkuruutta. Sanoisin, että tämä toi esille tiettyjä heikkouksia Putinin asemassa, Galeotti toteaa.
