Professori TE:lle: Vladimir Putin pelkää jo sotilasvallankaappausta

Presidentin pelko omasta turvallisuudestaan on arvion mukaan kasvanut.
Poliisi partioi duuman edustalla Moskovassa 25. elokuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Poliisi partioi duuman edustalla Moskovassa 25. elokuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV

Tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto arvioi, että paine Venäjän sisäiseen valtataisteluun ja presidentti Vladimir Putinin syrjäyttämiseen on kasvanut. Todennäköisyyttä hän pitää kuitenkin edelleen suhteettoman pienenä, kertoo Talouselämä.

Liuhto perustaa arvionsa muun muassa viestintävälineiden lisääntyneeseen kontrolliin, henkilövaihdoksiin ja outoihin kuolemiin. Myös yksittäisten sotilaiden ulostuloihin Kreml on hänen mukaansa vastannut kovalla kädellä.

– Prigožinin juhannuskapina 2023 oli varmaan tietynlainen herätys.

Liuhto arvioi Putinin pelon omasta turvallisuudestaan kasvaneen. Hänen mukaansa henkilökunnan kontrollointia on lisätty.

– Putinin pelko omasta salamurhastaan on varmaan kasvanut. Henkilökunnan kontrollointi on lisääntynyt. En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta puhutaan jopa, että heidän pitää mahdollistaa kamerat omassa kodissaan.

Liuhton mukaan Putin on antanut kaverinsa hallussa olevalle kansalliskaartille uusia, tavanomaisesta poikkeavia aseita, kuten ohjuksia ja raskaita panssarivaunuja.

– Eli hän taitaa pelätä sotilasvallankaappausta.

Poimintoja videosisällöistämme

Samalla Liuhto muistuttaa, että vallankaappauksen järjestäminen Venäjällä on hänen mukaansa todella vaikeaa, koska järjestelmä on hyvin kontrolloitu.

Liuhto pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona sitä, että Putin pysyy vallassa loppuun saakka tavalla tai toisella. Hän voisi jatkaa presidenttinä tai toimia taustalla vaikutusvaltaisena ”harmaana kardinaalina”, joka ohjaa presidenttiä.

– Niin kuin Medvedevin aikana.

Liuhton mukaan Putinilla on selkeät syyt.

– Hän pelkää omasta puolestaan ja lähipiirinsä puolesta. On paljon ihmisiä, jotka hyötyvät tästä systeemistä.

Kremlin epäillään olleen useiden Euroopassa tehtyjen salaisten iskujen taustalla.
Euroopan poliitikot ovat haluttomia puhumaan Venäjän toimista sotana ja turvautuvat "hybridisodan" käsitteeseen.
Liittokunnan jäsenmaiden pitää tukea Ukrainaa entistä enemmän ja kasvattaa voimakkaasti omia sotilaallisia kyvykkyyksiään.
Mainos