Rauhanneuvottelut ovat jumissa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi uskovansa tapaamisen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa sujuvan hyvin, mutta konkreettista edistystä ei olla nähty.
Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti arvioi The Sunday Times -kolumnissaan, että tulevana vuonna sodan tempo saattaa kuitenkin hidastua merkittävästi, vaikka varsinaista neuvotteluratkaisua ei saavutettaisikaan. Molempien osapuolten uupumus ja resurssien ehtyminen voivat johtaa ainakin taisteluiden hidastumiseen ja väsyneeseen ilmapiiriin rintamalla.
Rauhanneuvotteluiden aikana, samalla kun Zelenskyi matkusti Floridaan tapaamaan Trumpia, Kiovaan iskettiin satoja droneja ja kymmeniä ohjuksia.
– Se on symbolinen varoitus siitä, että Venäjä on valmis jatkamaan sotaa, professori toteaa.
Trumpin käynnistämä “shuttle”-diplomatia ei Galeottin mukaan ole kuitenkaan täysin merkityksetöntä. Alun perin Venäjää suosinut 28 kohdan suunnitelma on kaventunut 20 kohtaan ja ottaa nykyisin enemmän huomioon Ukrainan näkökulman. Suunnitelmassa ehdotetaan, että Donetskin alueen viimeinen viidesosa tehtäisiin demilitarisoiduksi ja pysyisi Ukrainan hallinnassa. Samalla Venäjän raskaat joukot vetäytyisivät samansuuruisen etäisyyden päähän kontaktilinjalta, ja noin 500 neliömailin alue (noin 1 300 km²), jonka Venäjä on vallannut muilla rintamilla, luovutettaisiin takaisin. Putin on kuitenkin ilmoittanut, että tätä ehdotusta ei voida hyväksyä.
Diplomaattinen peli jatkuu edelleen. Kun Zelenskyi valmistelee tapaamistaan Trumpin kanssa, Venäjän ulkoministeriön edustaja puhuu ”hitaasta mutta tasaisesta edistyksestä” neuvotteluissa. Molemmat osapuolet pyrkivät Galeottin arvion mukaan välttämään näyttäytymistä esteenä rauhalle erityisesti Valkoisen talon silmissä.
Sodan uuvuttavat vaikutukset näkyvät molemmilla puolilla. Ukrainassa rahan, joukkojen ja yleisen jaksamisen mobilisointi on yhä vaikeampaa. Asevelvollisuuden käytännöt, kuten miesten pakkokyyditys rekrytointitoimistoihin eli niin sanottu ”busifikaatio”, ovat lisänneet maastapakoa, aiheuttaneet työvoimapulaa siviilitaloudessa ja heikentäneet joukkojen saatavuutta.
Venäjällä talous on paineessa, ja vapaaehtoisten rekrytointi käy yhä hankalammaksi, mikä vaikeuttaa sodan jatkamista nykyisellä tavalla.
Myös lännen tuki rakoilee. Vaikka Euroopan unioni on päättänyt 90 miljardin euron lainasta, kaikki jäsenmaat eivät ole mukana järjestelyssä. Yhdysvaltojen rooli rauhanvälittäjänä on epävarma: Trump on antanut ristiriitaisia viestejä Moskovalle, valmistellen uusia energiasanktioita mutta samalla poistanut rajoituksia joiltakin yrityksiltä, joita on syytetty Venäjän sotateollisuuden tukemisesta.
Vaikka sota jatkuisi vielä vuoden 2026 läpi, sen ylläpitäminen nykyisellä intensiteetillä käy yhä raskaammaksi molemmille osapuolille. Uupumus voi hidastaa taisteluita ja avata tilaa kompromisseille, joita toistaiseksi pidetään mahdottomina.
