Vaikka asia on Ukrainan povatun vastahyökkäyksen alla helppo unohtaa, käydään sotaa myös merellä. Näin muistuttaa arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti The Spectator-lehden kolumnissaan. Galeotti luonnehtii Mustaamerta Naton uudeksi etulinjaksi Vladimir Putinin Venäjää vastaan, ja hän muistuttaa Mustanmeren tilanteen heijastuvan nopeasti koko maailmantalouteen.
– Mikä tapahtuu merellä, ei pysy merellä, Galeotti toteaa.
Professori varoitti jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Mustanmeren turvallisuusympäristön olevan vaarassa muuttua levottomaksi ”anarkiaksi”, Venäjän pyrkiessä muuttamaan esimerkiksi maailman viljanviennin kannalta keskeisen meren venäläiseksi ”järveksi”. Nyt jo yli vuoden jatkunut Venäjän hyökkäyssota on vahvistanut Galeottin pelon todeksi, ja läheltä piti-tilanteita Venäjän ja lännen välillä onkin alueella riittänyt.
Viimeksi toukokuun alussa häiritsi puolalaista rajavalvontakonetta kansainvälisessä ilmatilassa Mustallamerellä, Galeotti kirjoittaa. Venäläisen Suhoi Su-35 -hävittäjän toimintaa on luonnehdittu ”aggressiiviseksi ja vaaralliseksi”, ja tapauksessa oli myös laajemman eskalaation ainekset.
– Venäjän alukset ja ohjukset uhkaavat merenkäyntiä, aikaisemmin myös Euroopalle, Afrikalle ja Lähi-idälle hyvin tärkeitä viljatoimituksia. Venäjän Mustanmeren laivasto iskee risteilyohjuksilla siviilikohteisiin rannikolla ja kauemmas. Krim on sekä Venäjän hyökkäysten tukikohta että Ukrainan vastaiskujen kohde niin ilmassa kuin merellä, Galeotti kuvailee Mustanmeren tilannetta toukokuussa 2023.
– Krimin poliittinen tulevaisuus on hankala kysymys. Mutta niin kauan kuin Krim pysyy sekä venäläisenä että raskaasti militarisoituna, tulee Mustameri pysymään Moskovan uhkausten ja kieltojen kohteena.
Länsivaltiot haastoivat jo ennen Ukrainan sotaa Venäjän julistaman herruuden alueella, korostaen merenkulun vapautta. Kyse ei ole pelkästään periaatteista, Galeotti kuvailee. Maailmankaupasta jopa 90 prosenttia kulkee meriteitse, jolloin merenkäynnin turvallisuus saa jo maailmanlaajuista merkitystä. Vaikka YK onkin toistaiseksi saanut neuvoteltua viljasopimuksen Mustallemerelle, on sodan merkitsemä hintojennousu kansainvälinen trendi.
Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa Galeottin mukaan laivastojen roolia. Laivastojen tehtävä on nyt kansainvälinen, ja ne toimivat nyt niin turvallisuuden, politiikan kuin talouden saroilla. Uhkakuvat ovat monimutkaisia Venäjän kartoittaessa merenalaisia kaapeleita ja Kiinan uhitellessa Etelä-Kiinan merellä. Lännen haasteena on nyt laivastojen rahoituksen turvaaminen ja uusien uhkien tiedostaminen, Galeotti varoittaa.
