Asiantuntijat ovat esittäneet vaihtelevia arvioita siitä, mihin Kremlin väitetysti valmistelema uusi suurhyökkäys tulee kohdistumaan Ukrainassa. Villeimmissä skenaarioissa Kremlin on sanottu siirtävän sadat tuhannet uudet sotilaansa rintaman pohjoisosiin ja yrittävän vallata Kiovaa toista kertaa.
Kiovan pormestari Vitali Klitschko sanoi helmikuun alussa, että Ukrainan pääkaupunki olisi edelleen venäläisten kohteena.
Toisena vaihtoehtona olisi mahdollinen isku Valko-Venäjältä, jolla pyrittäisiin sitomaan Ukrainan reservejä ja häiritsemään länsimaisia avustuskuljetuksia.
King’s College London -yliopiston vieraileva professori, RUSI-ajatuspajan tutkija Michael Clarke huomauttaa Venäjän ensimmäisen hyökkäyksen epäonnistuneen katastrofaalisesti ja osoittaneen, että ukrainalaiset ovat valmiita puolustamaan pääkaupunkiaan kiivaasti.
– Venäläisjoukot voisivat toteuttaa Kiovan saarrostuksen paremmin kuin viime vuonna. Mutta mitä sen jälkeen, Clarke kysyy Times-lehden julkaisemassa kirjoituksessa.
Käänteinen Stalingrad
Venäjän joukot joutuisivat pommittamaan slaavilaisen kulttuurin historiallista ja arkkitehtonista kruununjalokiveä murtaakseen vastarinnan. Mariupolin valtaus kesti kolme kuukautta, ja Kiovan metropolialue on lähes neljä kertaa suurempi. Pääkaupungin piiritys voisi venyä yli vuoden kestäväksi brutaaliksi taisteluksi.
– Vaihtoehtoisesti venäläiset voisivat piirittää Kiovaa, kunnes sen kolme miljoonaa asukasta joutuisivat syömään koiria ja puistojen lintuja. Se olisi kuin käänteinen Stalingradin taistelu 1942–1943, jossa venäläiset esittäisivät natsien roolia, Michael Clarke sanoo.
Professori arvioi presidentti Vladimir Putinin ymmärtävän, että vastaavat tuhot aiheuttaisivat jopa Venäjällä poliittisia levottomuuksia. Tämän vuoksi on todennäköistä, että Kreml tulee suuntaamaan sotatoimensa muihin kohteisiin.
Todellinen hyökkäys naamioidaan
Venäläisjoukot keskitetään luultavasti Itä-Ukrainaan Luhanskin ja Donetskin koko alueiden miehittämiseksi. Vahvistusten avulla Krimille johtavaa ”maasiltaa” voidaan vahvistaa mahdollisia Ukrainan hyökkäyksiä vastaan. Clarken mukaan uusi hyökkäys kohti Odessaa ei ole poissuljettu, sillä se estäisi Ukrainan pääsyn Mustallemerelle.
Professori uskoo Kremlin naamioivan todelliset tavoitteensa harhautushyökkäyksillä eri puolilla rintamaa. Niihin voidaan käyttää heikosti koulutettuja ja varustettuja sotilaita, sillä tavoitteena olisi vain ukrainalaisjoukkojen sitominen.
– Hyökkäysten uusiminen rajan yli kohti Harkovaa, Krimiltä pohjoiseen Zaporizzjan ohi ja Dnepr-jokea pohjoiseen, jopa maihinnousu kohti Odessaa – kaikki olisivat hyödyllisiä päähyökkäyksen tukena, joka kohdistettaisiin Donbasiin ja maasillalta ulospäin, Michael Clarke sanoo.
Hän pitää täysin mahdollisena, että kaikki hyökkäykset pysähtyvät Ukrainan vahvaan vastarintaan. Ukraina voi myös käynnistää oman vastahyökkäyksensä ennen Venäjän uusia sotatoimia. Länsimaiden sotilaallinen tuki voi osoittautua ratkaisevaksi.
– Aikaa on jäljellä enää hyvin vähän. Ukrainan talvi on ollut suhteellisen leuto, ja vuodenaika voi olla ohi tavanomaista aiemmin, Clarke sanoo.