Professori Mark Galeotti huomauttaa monien reagoineen vaarallisen hätäisesti Puolan itärajan tuntumaan pudonneeseen ohjukseen.
Puolassa aluksi julkaistu arvio ”venäläisvalmisteisesta ohjuksesta” pätee suureen osaan Ukrainan arsenaalista, mutta ilmaisu muuttui nopeasti uutisoinnissa ”venäläiseksi ohjukseksi”. Kaksi maanviljelijää surmannut räjähdys herätti epäilyjä siitä, että kyse olisi Kremlin yrityksestä kokeilla Naton päättäväisyyttä. Osa vaati jo puolustusliiton 5. artiklan soveltamista.
– Samanaikaisesti Twitterissä tavanomaiset pika-asiantuntijat väittivät, että kyseessä olisikin ollut S-300-ilmatorjuntaohjuksen sijasta ilmasta laukaistava Kh-101-risteilyohjus, joita Venäjä oli ampunut Ukrainaan. Osa jopa väitti, että S-300-ohjus oli ammuttu Valko-Venäjän puolelta, Mark Galeotti kirjoittaa Spectator-lehden kolumnissaan.
Yhdysvallat suhtautui asiaan korostetun rauhallisesti, sillä ohjuksen lentorataa oli seurattu tutkalla. Presidentti Joe Biden viittasi pian tapauksen jälkeen tiedusteluarvioon, jonka mukaan ohjus ei ollut todennäköisesti peräisin Venäjältä.
Mark Galeotti painottaa moraalisen vastuun olevan presidentti Vladimir Putinin harteilla, sillä Ukrainan torjuntaohjukset oli ammuttu reaktiona massiiviseen ohjushyökkäykseen maan infrastruktuuria vastaan.
– Yleensä tällaiset ohjukset käynnistävät itsetuhomekanismin korkealla ilmakehässä, jos ne eivät osu kohteeseensa. Tällöin 25–150 kilogramman taistelukärjestä päästään eroon suhteellisen turvallisesti. S-300-ohjus suunniteltiin kuitenkin 1970-luvulla, ja myös uudempiin malleihin tulee ajoittain häiriöitä, Galeotti sanoo.
Hänen mukaansa tapauksella voi olla merkittäviä seurauksia länsimaissa käytävään keskusteluun Ukrainan sodassa. Osa näkee välikohtauksen vahvistavan tarvetta vauhdittaa Venäjän sotilaallista tappiota julistamalla maa terroristivaltioksi tai perustamalla lentokieltovyöhyke Ukrainan ylle.
– Ainakin tämä tapaus osoittaa tarpeen toimittaa uudempia ja luotettavampia länsimaisia ilmapuolustusjärjestelmiä, professori toteaa.
Osa on arvioinut Ukrainan sotilaallisten voittojen kulminoituneen Hersonin vapauttamiseen, minkä vuoksi rauhanneuvotteluita olisi jo syytä harkita.
– Arvostelijat ovat nähneet tämän nöyristelynä, mutta ei ole syytä, miksi neuvotteluiden tulisi johtaa alueellisiin luovutuksiin Putinille tai sellaiseen tulitaukoon, jota venäläiset tarvitsevat epätoivoisesti aseistaakseen ja järjestääkseen joukkonsa uudelleen, Mark Galeotti toteaa.
Professori uskoo Przewodówin räjähdyksen osoittaneen, kuinka vahvasti väittelyn molemmat leirit ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa.
– Jos tapauksesta haluaa etsiä hyviä puolia, niin vaikka Nato ja Moskova voivat katsoa olevansa poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa sodassa, on heillä myös suuri halu estää tilanteen eskaloituminen vahingossa aseelliseksi sodankäynniksi, Galeotti pohtii.
(Though arguably the wider political lesson is encouraging not worrying, in that thoughtless escalation was averted)
— Mark Galeotti (@MarkGaleotti) November 16, 2022
