Britannian johtamasta JEF-yhteistyöstä ei ole muodostumassa korviketta Natolle, toteaa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
– Se ei ole korvike, hän sanoo Verkkouutisille.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi Helsingissä järjestettävää JEF-maiden huippukokousta tänään torstaina.
JEF (Joint Expeditionary Force) on monenvälinen puolustusyhteistyökehys, jossa on mukana Ison-Britannian ja Suomen lisäksi Alankomaat, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu JEF-yhteistyöstä, kun transatlanttisissa suhteissa on ilmennyt jännitteitä. Samalla on epäsuorasti väläytelty sitä, että JEF olisi jonkinlainen korvike Natolle.
JEF-yhteistyön tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. Pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
Forsberg korostaa, että tarkoituksena ei ole korvata Natoa, vaan kyse on puolustusliittoa tukevasta hankkeesta.
– Vaikka JEF on Natosta erillinen (kehys), niin kyse on kuitenkin puolustusliiton jäsenmaiden toiminnasta, joka tukee Naton yhteisiä tavoitteita ja vahvistaa sitä.
– Jos Nato ei kykene toimimaan kriisitilanteessa, niin mikään ei estä samanmielisiä JEF-maita ryhtymästä toimeen.
Professori muistuttaa, että JEF on suunniteltu uhkatilanteisiin, jotka eivät nouse suoraan Naton agendalle. Kyse on enemmän sen toimintaympäristön paikallisista kriiseistä.
– JEF:iä ei ole tarkoitettu varsinaisesti Naton 5. artiklan välineeksi, vaan pikemminkin sen alapuolelle jääviä uhkakuvia varten.
Britannia perusti JEF:n syyskuussa 2014 yhdessä Alankomaiden, Latvian, Liettuan, Norjan, Tanskan ja Viron kanssa. Suomi liittyi Ruotsin kanssa osaksi JEF:iä vuonna 2017. Toiminta ei vaadi kaikkien JEF-maiden konsensusta, vaan maat voivat joko osallistua tai jäädä toiminnan ulkopuolelle.
JEF:n perustamiseen vaikutti paljon turvallisuusympäristön nopea muutos, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014 ja aloitti väkivaltaiset toimet Ukrainassa. Samalla huoli Itämeren alueen turvallisuudesta kasvoi.
Torstain huippukokouksessa keskustellaan muun muassa JEF-maiden tuesta Ukrainalle ja Euroopan yleisestä turvallisuustilanteesta. Myös Venäjän hybridivaikuttamisen sanotaan olevan keskustelujen aiheena.
Presidentinlinnassa järjestettävään kokoukseen osallistuvat presidentti Stubbinlisäksi Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Latvian pääministeri Evika Siliņa, Viron pääministeri Kristen Michal, Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir ja Alankomaiden pääministeri Rob Jetten. Tanskan kuningaskunnan edustaja vahvistuu myöhemmin.
JEF-maiden edustajien lisäksi kokoukseen osallistuvat etäyhteydellä myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney.
Edellinen JEF-maiden huippukokous järjestettiin toukokuussa 2025 Norjassa.