E2 Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa.
Nato-ratkaisu sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutos nousi useimmin esiin, kun suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.
Hienoinen enemmistö (55 %) on tosin sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon ja auttaa vasta sitten muita.
– Kriisien pitkittyessä on syytä varautua siihen, että suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee ja aletaan painottaa entistä enemmän kansallisia tarpeita, ennakoi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.
Huolten kärjessä sodat
Kansainväliset levottomuudet ja konfliktit huolestuttavat kahta kolmasosaa suomalaisista. Puolet on huolissaan läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Myös ympäristön tila ja ilmastonmuutos (41 %) huolettavat kansaa.
Suhtautuminen ilmastotoimiin jakaa kuitenkin kansalaisia. Osa ärtyy siitä, ettei asialle tehdä riittävästi (6 %) ja osa kokee, että asialle tehdään jo liikaakin (7 %).
Huoli inflaatiosta ei rasita vain heikosti toimeentulevia, vaan läpäisee kansan kokonaisuudessaan. Lähes 70 prosenttia pelkää inflaation heikentävän taloudellista hyvinvointiaan.
Vaikeista ajoista huolimatta suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea. 72 prosenttia on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä. Lähes yhtä moni (69 %) suhtautuu tulevaisuuteensa erittäin tai melko myönteisesti.
Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä.
Keskusteluilmapiiri vaientaa puolet suomalaisista
Keskusteluilmapiiri on monien mielestä kärjistynyt viime vuosina. Etenkin kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa on usein kovaa ja henkilöön menevää.
Liki puolet (49 %) suomalaisista on kyllästynyt voimakkaaseen vastakkainasetteluun, eikä halua osallistua lainkaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Voimakas vastakkainasettelu lannistaa tasaisesti miehiä ja naisia, eri ikäisiä, eri puolilla Suomea asuvia ja kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin kolmanneksessa (32 %) suomalaisista poliittinen keskustelu saa aikaan vihan tunteita.
Toisaalta politiikka tuottaa monille myös iloa. Kun kysyttiin avokysymyksellä, mitkä suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvät asiat saavat aikaan myönteisiä tunteita, 19 prosenttia nimesi puolueet, politiikan ja poliitikot.
Pieni joukko myöntää väkivallan olevan keinovalikoimassa
Suomalaisista 68 prosenttia ei lähtisi lakeja rikkovaan suoraan kansalaistoimintaan missään tilanteessa. Neljännes (25 %) olisi siihen valmis.
Kansalaistottelemattomuuteen suomalaiset olisivat valmiita ilmastonmuutoksen torjunnan (15 %) puolesta sekä perusoikeuksien loukkausten (14 %) ja demokratiaan kohdistuvien uhkien (14 %) vastustamiseksi.
Kaksi prosenttia suomalaisista on valmis fyysiseen väkivaltaan omien tavoitteidensa ajamiseksi. Pieni prosenttiosuus on väestötasolla merkittävä. Potentiaalisesti jopa 100 000 suomalaista mahduttaa väkivallan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinovalikoimaansa. Fyysistä väkivaltaa ovat valmiita käyttämään lähes yksinomaan miehet.
– Viehtymys väkivaltaan on asia, jota on syytä seurata. Vuosikymmeniä suomalaiset ovat suhtautuneet varsin rauhallisesti yhteiskunnan muutoksiin. Pitkittyvät kriisit ja arjen ongelmat voivat kuitenkin heijastua käyttäytymiseen jatkossa ja tilanteet voivat kärjistyä, arvioi E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila.
Katsaus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyyn vastasi 2124 henkilöä eli otos on edustava Manner-Suomen aikuisväestöstä. Aineisto kerättiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelilla. Kysely tehtiin kesäkuussa 2022.