Viron Narvaa on jo pitkän kuvailtu Venäjän mahdolliseksi kohteeksi, ja jopa ”kolmannen maailmansodan syttymispaikaksi”. Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva vajaan 60 000 asukkaan kaupunki on Viron kolmanneksi suurin ja samalla maan venäjänkielisen väestön merkittävä keskus. Narvan väestöstä yli 90 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Noin puolella narvalaisista on Viron kansalaisuus.
Svenska Dagbladet kuvailee laajassa artikkelissaan rajakaupungin arkea. Kaupungin vironkielisen pormestarin mukaan ”Narva ei ole Viroa, mutta ei myöskään Venäjää”. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet raskaita narvalaisten ”sillanrakentajan” identiteetille, Katri Raik sanoo.
Svd kuvailee, kuinka Venäjän puolelle pyrkivät ovat muodostaneet Narvan raja-asemalle satojen metrien jonon. Rajan pääsevät ylittämään vain Venäjän kansalaiset tai Venäjän myöntämän viisumin saaneet.
– Kenenkään järkevän ei pitäisi matkustaa sinne. Emme suosittele sitä ja sen on tarkoituskin olla epämukavaa. Mutta jonon aiheuttaa Venäjä. Emme me, kertoo Viron poliisi- ja rajaviraston johtaja Egert Belitsev.
Venäjä viivyttää rajanylityksiä tietoisesti, Belitsev sanoo. Kuvat pakkasessa jonottavista virolaisista kelpaavat Venäjän propagandakoneistolle mainiosti.
– Venäläiset koettelevat meitä jatkuvasti nähdäkseen reaktiomme. He ovat yrittäneet lähettää pakolaisia rajalle, aivan niin kuin Suomessa. Näemme pommiuhkauksia, ja he vandalisoivat jopa sisäministerin auton, Belitsev kertoo.
Narvan museon johtaja, itsekin venäjänkielinen Maria Smorzhevskikh-Smirnova kertoo joutuneensa venäjämielisten vihakampanjan kohteeksi ripustettuaan Hermannin linnan torniin Vladimir Putinia sotarikolliseksi kutsuvan julisteen. Museonjohtajan mukaan osa narvalaisista elää jatkuvassa ”venäläisessä propagandakuplassa”.
– Virallisia tilastoja ei ole, mutta arvioisin että noin puolet narvalaisista uskoo Putinia. Tämä käy selvästi ilmi erilaisista Facebook-ryhmistä, jossa paikalliset ovat hyvin aktiivisia.
