– Ennen koronaa ja Ukrainan sotaa puhutuimmat turvallisuusuhkamme olivat terrorismi ja rajat ylittävä rikollisuus. Mihin nämä uhat ovat nyt hävinneet? Vai ovatko ne vain unohtuneet, kun puolustusvalmius ja Nato-jäsenyys vievät huomion, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n valtuuston puheenjohtaja Tomi Sevander kysyi liiton valtuuston kokouksessa Joensuussa.
– Me sisäisen turvallisuuden ammattilaiset tiedämme, etteivät nämä ”vanhat uhat” ja arjen rikollisuus ole minnekään kadonneet, vaikka uusia uhkia syntyykin. Siksi on hämmentävää, että sisäisen turvallisuuden haasteista osana kokonaisturvallisuutta ei enää juuri puhuta, vaan keskustelu painottuu vain ulkoiseen turvallisuuteen, Sevander jatkoi.
Hänen mukaansa poliisiliitto ymmärtää, että puolustusvoimien ja rajavartioston resursseja vahvistetaan, lisärahoitus tulee tarpeeseen.
– Kuitenkin sodan vaikutusten rantautuessa Suomeen etulinjaan joutuvat sisäisen turvallisuuden ammattilaiset. Siksi poliisin, oikeushallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen resursseja on nyt vahvistettava tuntuvasti, Sevander vaatii.
– Jos huoli pakolaisten hyväksikäytöstä realisoituu tai jos Suomessakin nähdään joskus ”pieniä vihreitä miehiä”, niin kenen vastuulla on puuttua asiaan ja turvata niin suomalaisia, kuin täältä turvaa hakeneitakin? Se vastuu on ensisijaisesti poliisilla, Sevander muistuttaa.
Sevanderin mukaan tämä edellyttää, että poliisien määrä nostetaan vihdoin lähemmäs pohjoismaista tasoa. SPJL:n tavoitteena on, että Suomessa on 8 400 poliisi vuoden 2027 loppuun mennessä.
– Tämä on välttämätöntä, jos yhteiskunta oikeasti haluaa, että tavallista kansalaista koskettavat arkipäivän rikokset kuten kellarimurrot ja pyörävarkaudet ehdittäisiin tutkia nykyistä useammin.
SPJL myös vaatii, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten palkkaus ja työolot saatetaan tasolle, joka houkuttaa jatkossakin parhaita hakijoita ja saa heidät pysymään alalla.