Poliisin liikenneturvakeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo, millä tavoin rikesakkomääräyksen lähettäminen toteutuu, kun henkilö on kärähtänyt ylinopeuden ajamisesta automaattisessa kameravalvonnassa.
Ylen toimittaja Päivi Happonen arvosteli perjantaina julkaistussa kirjoituksessaan nopeuskamerakuviin liittyvää poliisin byrokratiaa. Happosen mukaan Liikenneturvallisuuskeskus lähettää vuosittain jopa tuhansia ylinopeudesta johtuvia rikesakkoja väärille henkilöille.
Tämä johtuu siitä, että rikesakko lähtee suoraan auton omistajalle tai haltijalle. Poliisi ei Happosen mukaan enää katso nopeuskamerakuvista esimerkiksi henkilön sukupuolta ja arvioi sen perusteella, voiko auton omistaja olla ylinopeutta ajanut henkilö.
Auton omistaja tai haltija voi joutua ajokieltoon, jos hänen autollaan on vuoden aikana jääty kolmesti kiinni ylinopeudesta, vaikka omistaja tai haltija itse ei olisi ollut ratin takana. Sakot maksamalla auton omistaja tai haltija tulee samalla myöntäneeksi syyllistyneensä kyseisiin ylinopeusrikoksiin.
Pastersteinin mukaan Happosen kirjoitus sisältää ”harmillisesti muutamia väärinkäsityksiä”.
− Poliisi katsoo jokaisen kuvan ja poimii siitä rekisteritunnuksen. Jos ajoneuvolla on useita luonnollisia henkilöitä omistajana/haltijana niin tällöin näillä saatavilla olevilla tiedoilla yritetään lähettää rikesakkomääräys oikealle henkilölle, hän kirjoittaa Facebookissa.
− Jos on vain yksi omistaja/haltija niin tällöin lähtee rikesakkomääräys postiin aivan kuten laki sanoo ”kuljettajaa tunnistamatta”, hän lisää.
Rikesakkomääräystä voi vastustaa ilman perustetta, ja se toimii samalla myös tiedustelukirjeenä, johon vastaamalla voi kertoa oikean kuljettajan. Rikesakkoja vastustetaan Pastersteinin mukaan noin 15 prosentissa tapauksista, ja näistä tapauksista noin 80 prosentissa perusteena on väärä kuljettaja ja oikean kuljettajan tietojen lähettäminen.
− Mitä tapahtuisi, jos lähettäisimme jokaisesta tapauksesta omistajalle/haltijalle tiedustelukirjeen, jos kuljettajan ulkonäkö ei vastaa omistajaa. Prosessi vaikeutuisi ja määräajat menisivät umpeen. Silloin asiakkaan pitäisi noutaa sakko poliisin palvelupäivystyksestä pitkienkin matkojenkin takaa.
− Näin toimittiin ennen vuotta 2014, jolloin palvelupäivystyksiin jouduttiin lähettämään kymmeniä tuhansia rikesakkoja tiedoksiannettavaksi henkilökohtaisesti. Nykymäärillä se tarkoittaisi karkealla arviolla noin 40 000 virka-apupyyntöä ja saman määrän kuljettajia, jotka joutuisivat asioimaan poliisilaitoksella, Pasterstein sanoo.
Uudessa tieliikennelaissa 1.6.2020 alkaen kasvokuva lähetetään liikennevirhemaksun kulmassa.
− Mutta ei niistä juurikaan tule saamaan selvää, kuvat eivät monesti ole laadultaan tulostuskelpoisia. Tarkoitus onkin rakentaa sähköinen asiointipalvelu, jossa asiakas voi halutessaan käydä katsomassa kuljettajan kuvaa netissä.
Pastersteinin mukaan nykyisestä toimintatavasta on kanneltu.
− Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa todetaan, että nykyinen toimintatapa on lain mukainen eikä siitä ollut moitittavaa.
https://www.facebook.com/komisario.pasterstein/posts/2201335476553046
