Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syksyllä 2022 keräämä aineisto osoittaa, että yleistyminen on jatkunut edelleen vuosina 2018–2022.
Yleisimmin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis. Kannabista kokeilleiden osuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022. Myös muita huumeita joskus elämänsä aikana kokeilleita oli vuonna 2022 aiempaa enemmän. Stimulanteista amfetamiinia oli kokeillut 7 prosenttia, ekstaasia tai MDMA:ta 6 prosenttia ja kokaiinia 5 prosenttia väestöstä.
Huumekuolemat ovat puhututtaneet viime vuosina etenkin Yhdysvalloissa paljon. Viime vuoden lopulla huumeiden valvontaviranomainen DEA julkaisi raportin, jonka mukaan maassa takavarikoitiin vuoden aikana yli 379 miljoonaa laitonta ja tappavaa fentanyyliannosta.
Suomessa fentanyyliä käytetään reseptilääkkeenä etenkin vaikean kivun hoidossa ja fentanyylin katukauppa on yleistynyt myös Suomessa. Väärennettyjä tabletteja tai pillereitä ei kuitenkaan maassa keskusrikospoliisin mukaan ole tavattu. Suomessa huumekuolemien osalta tilanne ei myöskään ole niin synkkä kuin Yhdysvalloissa. Tilastot huumekuolemista sekä etenkin mistä huumeista kuolemat johtuvat, laahaavat kuitenkin tilanteen perässä. THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikun mukaan huumemyrkytyskuoleman taustalla on useimmiten Subutexin eli buprenorfiinin, rauhoittavien bentsodiatsepiinien ja amfetamiinin päihdekäyttö.
Uusi tappava huumekoktaili
Yhdysvalloissa yleistynyt ja Eurooppaan rantautunut huumauskäyttöön lääkeaine ksylatsiini on aiheuttanut kuolemia paljon ja sitä sekoitetaan usein muihin huumausaineisiin. Times-lehti uutisoi Britannian tilanteessa, jossa fentanyyli ja ksylatsiini aiheuttavat ongelmia.
Ksylatsiini on lääke jota käytetään sedaatioon, anestesiaan, kivunlievitykseen ja lihasten rentouttamiseen suurilla eläimillä. Eläinlääketieteessä ksylatsiinia käytetään yksin tai yhdessä ketamiinin kanssa nukutuslääkkeenä. Eurooppaankin rantautunutta huumekoktailia on kuvailtu tappavimmiksi, mitä Yhdysvallat on koskaan nähnyt. Ksylatsiini kulkee katukaupassa nimellä Tranq tai zombihuume. Huumekäyttäjät voivat saada haavoja pistokohtiin, jotka alkavat mädäntyä. Pahimmillaan tilanne johtaa amputaatioon tai kuolemaan.
Ksylatsiiniä sekoitetaan usein fentanyyliin tai heroiiniin, jotta hyvänolontunne jatkuisi mahdollisimman pitkään. Vaikka zombihuumeen rantautuminen Eurooppaan on jo tiedostettu, viranomaistoimet esimerkiksi Britanniassa ovat jääneet vähäisiksi. Myös ketamiinia sekoitetaan muihin huumeisiin vaikutusten pitkittämiseksi.
Ketamiinia käytetään pääosin eläinten tai hevosten sedaation, mutta myös huumeena ja lääkkeenä. Lyhytkestoinen ketamiinilääkitys on sekä yksisuuntaisen masennuksen että kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen käypää hoitoa.
Miltä tilanne näyttää Suomessa?
Huumausainemarkkinat ovat viime vuosien aikana olleet kasvussa ja käyttäjämäärät ovat lisääntyneet. Rikostarkastaja Kimmo Sainio poliisista kertoo Verkkouutisille, ettei käytettyjen aineiden osalta suuria muutoksia Suomessa ole, mutta määrät ovat muuttuneet.
– Viime vuosien aikana on tapahtunut muutosta Suomen huumemarkkinoilla. Amfetamiinin laatu ja määrä kadulla on vähentynyt, johtuen poliisitoiminnassa, mutta samanaikaisesti kokaiinin ja huumaavien pillereiden osalta määrät ovat lisääntyneet, Sainio kertoo.
Poliisista kerrotaan, että maailman huumetrendit rantautuvat harvoin Suomeen, vaikka esimerkiksi Virossa fentanyyli ja sen käyttö on jo muodostunut ongelmaksi.
– Meillä on siinä mielessä erilainen markkina, verrattuna vaikka Keski-Eurooppaan. Suomessa suosikkihuume on ollut amfetamiini ja esimerkiksi heroiinia ei 1990-luvun jälkeen ole ollut. Suomen suurin ongelma on aineiden sekakäyttö. Kovien ja mietojen huumeiden, lääkkeiden sekä alkoholin sekakäyttö johtaa siihen, että kuolemaan johtavista tapauksista kuolinsyy on haastavampi selvittää, Sainio kertoo.
Poliisi seuraa aktiivisesti terveysviranomaisten antamaa tietoa esimerkiksi fentanyylin aiheuttamista kuolemista. Uusien aineiden tullessa markkinoille, osa löytää tiensä myös Suomeen, eikä kaikkea pystytä ehkäisemään. Tiedottamisella on suuri merkitys huumekuolemien ja ongelmien välttämisellä.
– Tosi asia on, ettei kaikkea pystytä estämään. Pimeä verkko on mahdollistanut sen, että alalle on tullut uusia toimijoita, ja kotiovelle voi tilata mitä tahansa huumausainetta, Sainio kertoo.
Kokaiini on käyttäjämäärien osalta etenkin pääkaupunkiseudulla nouseva huume. Tulevan kesän osalta käyttäjiä uskotaan näkyvän huumemarkkinoilla aikaisempaa enemmän. Kokaiini vaikuttaa ihmisessä myös verrattain lyhyen ajan, joten festari- tai viihdekäytön jälkeen on maanantaina helpompi palata töihin.
– Volyymi mitä Eurooppaan kokaiinia tulee, on aivan valtava, ja osa tästä valuu myös valitettavasti Suomeen, Sainio kertoo.
Myös median ja sosiaalisen median vaikutukset ovat nähtävillä suomalaisten huumekäyttäytymisessä ja asenteissa. Sainio kärjistää esimerkit viihdeteollisuuden linkittävän kokaiinin menestymiseen sekä kannabiksen hassutteluun. Ongelmakäyttäjät puolestaan ovat katuojassa piikki hihassa. Muun maailman tavoin myös Suomen huumausaineiden käyttäjäkunta on nuorentunut ja alle 30-vuotiaiden huumekuolemien osalta Suomi keikkuu tilastoissa kärkipaikoilla. Sainio arvelee, että kuolemaan johtavat tapaukset ovat usein myrkytyksestä eikä pelkästään yliannostuksesta johtuvia kuolemia. Poliisille kuolemaan johtaneet tapaukset näyttäytyvät kuolemansyyntutkintana.