Pikkurikosten selvittely aiheuttaa poliisille runsaasti työtä. Pahimmillaan yksittäinen henkilö voi vuoden aikana syyllistyä kymmeniin näpistyksiin, jotka poliisin on pakko tutkia. Asiasta kertoo Aamulehti.
Kaikki poliisille ilmoitettavat rikokset on tutkittava. Sisä-Suomen poliisin esikäsittelytoiminnan rikosylikomisario Joni Länsipuro kertoo esitutkintapakon työllistävän poliisia melkoisesti.
Tutkimiseen käytetty aika vaihtelee puolesta tunnista viiteen tuntiin. Etenkin isommat kauppaketjut tekevät laadukkaita näpistysilmoituksia, joissa toimitetaan samalla esimerkiksi valvontakameranauhat ja muita selvityksiä.
Päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin vakioasiakkaat.
– Meillä on valitettavasti henkilöitä, jotka syyllistyvät vuodessa kymmeniä kertoja, ellei jopa satoja kertoja, näpistyksiin. Siitä tulee aikamoinen työllistävä vaikutus, Länsipuro harmittelee.
Pirkanmaalla on esimerkiksi 62-vuotias nainen, jota vastaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana luettu 87 syytettä tai syytteitä. Vuonna 2024 naista syytettiin kuudesta näpistyksestä, varkaudesta sekä petosvyyhdistä. Nainen on toiminut viime vuosina 50-vuotiaan naisen kanssa, jolla on vastaavasti kontollaan 70 syytettä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Toinen 42-vuotias mies on taas ollut syytteessä 85 kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miestä on syytetty varkauksista ja näpistyksistä, mutta myös pahoinpitelyistä ja vahingonteoista. Erään kerran hän on tunkeutunut veitsen kanssa tuntemattoman ihmisen kotiin. Syytteitä on kertynyt myös muihin Suomen käräjäoikeuksiin.
Poliisi pyrkii Länsipuron mukaan tutkimaan pieniäkin rikoksia, jos tekijä on henkilö, joka näpistelee ammatikseen. Myös nuorten epäilyjen rikoskierre halutaan pysäyttää erilaisilla toimenpiteillä.
Vaikka tutkinta viekin aikaa ja resursseja, poliisi toivoo, että kaikista rikoksista myös ilmoitettaisiin. Tämä auttaa valvonnan suuntaamisessa sekä tilastotiedon keräämisessä.
Länsipuro myöntää myös, että yleensä sarjanäpistelijät ja muut poliisin tutut ymmärtävät tekevänsä väärin. Osalla elämäntilanne on vaikea.
– He eivät välttämättä näe mitään muuta ulospääsyä kuin tällaisen toiminnan, Länsipuro tiivistää.