Polaaripyörre on laaja matalapaine ja kylmän ilman alue napa-alueiden yläpuolella stratosfäärissä, noin 10–30 kilometrin korkeudessa maanpinnalta. Tämä tieto voi olla erittäin tärkeää, kun ennustetaan lähiaikojen säätä, taustoittaa Ilmatieteen laitos blogissaan.
Talvella tämä pyörteen voimakkaat länsivirtaukset pitävät normaalisti napa-alueiden kylmän ilman tiiviisti napa-alueiden läheisyydessä. Jos polaaripyörre heikkenee riittävästi ja hajoaa kahtia, pääsee kylmää ilmaa virtaamaan kohti eteläisempiä leveysasteita – eli esimerkiksi Suomen yli Keski-Eurooppaan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan polaaripyörre on halkeamassa helmikuun alussa. Ennusteen mukaan polaaripyörre hajoaa kahteen osaan: toinen pyörre siirtyy Siperian kautta kohti Fennoskandiaa, toinen puolestaan Pohjois-Amerikan ylle.
Polaaripyörteen hajoaminen suosii alailmakehässä niin kutsutun sulkukorkeapaineen syntymisen mahdollisuutta. Tällaiseen korkeapaineeseen liittyy yleensä poutainen, talvisin kylmä ja verrattain selkeä sää. Sulkukorkeapainetilanteessa sää saattaa pysyä samankaltaisena viikkokaupalla, kun korkeapaine pitää sään mahdolliset muutokset loitolla.
Vaikuttaakin siltä, että sulkukorkeapaine parkkeeraa Suomen tietämille helmikuun ajaksi. Koko kuukauden ennuste vaikuttaa rapsakan talviselta. Helmikuun ensimmäisten viikkojen lämpötilat voivat olla kolmesta kymmeneen asteeseen tavanomaista kylmempiä.
Keväällä tai loppukeväästä polaaripyörre hajoaa Ilmatieteen laitoksen mukaan luonnollisesti vähitellen, kun auringon lämpö ja pitenevät päivät alkavat vaikuttaa napa-alueilla. Keväällä pyörteen hajoamisen vaikutukset yleensä hukkuvat sään muuhun kaoottisuuteen: esimerkiksi auringon säteilylämmityksen vaikutus ja muut pinnanläheiset prosessit vaikuttavat keväällä enemmän kuin sydäntalvella.
