Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan saralla, ja viime vuodesta alkaen kaikki viisi pohjoismaata ovat myös puolustusliitto Naton jäseniä. Julkisuudessa on väläytelty jopa pohjoismaisen puolustusliiton tai valtioliiton mahdollisuutta, ja nyt Svenska Dagbladet tarkastelee ”Kalmarin unioni 2.0:ksi” kutsumansa mallin vahvuuksia Venäjän sotilaallisen uhan edessä. Malli olisi lähinnä ajankohtainen tilanteessa, jossa Yhdysvallat olisi vetäytymässä Euroopasta, lehdelle arvioidaan. Useat Svd:n haastattelemat poliitikot suhtautuvat pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön sinänsä myönteisesti, mutta korostavat sen tapahtuvan Naton raameissa.
Pohjoismaisen sotilasmahdin suurin heikkous olisi yksinkertaisesti sotilaiden puute, Svd:n haastattelemat asiantuntijat toteavat. Maajoukkoja ei ole, norjalaisen Luftkrigsskolenin sotastrategian professori Håkan Edström sanoo. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi erottuu edukseen kahdeksalla maavoimien joukko-osastollaan. Ruotsilla prikaateja on puolitoista, Norjalla ja Tanskalla kummallakin yksi, Islannilla ei yhtäkään. Suomella puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, kun esimerkiksi Ruotsi pystyisi tositilanteen tullen mobilisoimaan 37 000 sotilasta. Suomi on ”luokkansa priimus”, Svd toteaa.
Toisaalta kaikki pohjoismaat ovat kasvattamassa puolustusmenoja ja tekemässä merkittäviä puolustushankintoja. Uusi Kalmarin unioni ei kuitenkaan pärjäisi sodassa Venäjän kanssa edes viiden tai kymmenen vuoden säteellä, arvioi Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen Per Olsson.
– Olemme lukumäärissä altavastaajia. Yhteensä meillä on joitakin satoja panssarivaunuja ja hävittäjiä, Venäjällä niitä on tuhansittain.
Toisaalta pohjoismainen kalusto on todennäköisesti Venäjän aseita laadukkaampaa, Olsson toteaa.
Professori Edströmin mukaan mahdollisessa Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa Pohjoiskalotin puolustus olisi pohjoismaiden ”Akilleen kantapää”. Alueella on hyvin vähän pohjoismaisia joukkoja, ja sotatilanteessa Venäjä pyrkisi todennäköisesti miehittämään osia Pohjois-Suomesta ja Norjasta turvatakseen Murmanskin sataman.
