Noin kolmasosa pk-yrityksistä kokee työntekijöiden irtisanomiseen liittyvän lakimuutoksen lisäävän yrityksen halukkuutta kasvaa tai investoida. Pienet ja keskisuuret yritykset toivovat myös lisää joustavuutta työmarkkinoille sekä yhteisöveron tuntuvampaa alentamista tai perintöveron poistoa.
Yli puolet (52 %) pk-yrityksistä katsoo, ettei yksikään pääministeri Petteri Orpon hallituksen vuoden 2025 kehys- ja budjettiriihissä päättämistä kasvutoimenpiteistä tuo lisäintoa kasvuun, selviää OP Pohjolan tuoreesta Kasvuvaraa-tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan pk-yritykset kokevat hallituksen toimenpiteet oikeansuuntaisiksi mutta riittämättömiksi.
Hallituksen toimista vaikuttavimpana pk-yritykset pitävät lakimuutosta, jolla helpotetaan työntekijöiden irtisanomista siten, että jatkossa perusteeksi irtisanomiselle riittää ”asiallinen syy”. Noin 34 prosenttia pk-yrityksistä kertoo tämän lisäävän merkittävästi yrityksen halukkuutta kasvaa ja investoida.
– Se, että irtisanomisen helpottaminen edistää yritysten kasvuhaluja näkyy myös siinä, että pk-yritykset kertovat kasvattavansa henkilöstömääräänsä Suomessa tänä vuonna enemmän kuin bruttokansantuotteen kasvu antaisi olettaa – keskimäärin jopa noin 3–4 prosenttia, kommentoi tiedotteessa tutkimustyötä johtanut professori Jaakko Aspara.
Kyselyyn vastasi toimitusjohtajia ja muita johtajia yli 500 yrityksestä. Vastanneiden yritysten kokoluokkaan kuuluu Suomessa noin 20 tuhatta yritystä, ja ne työllistävät noin 600000 henkilöä.
– Pk-yritykset ovat Suomen talouskasvun ydin ja niiden arjen havainnot kertovat talouden todellisesta suunnasta. Suoraan yrityksiltä saatu palaute on siksi erityisen arvokasta ja ansaitsee tulla kuulluksi. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja ketteryyden lisääminen työmarkkinoille olisi yritysten näkökulmasta tärkeää ja vauhdittaisi kasvua. Tätä kasvua tarvitsemme Suomeen, kommentoi OP Pohjolan vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela.
Muut hallituksen päättämät kasvutoimet – kuten yhteisöveron 2 prosenttiyksikön lasku tai ansiotulojen marginaaliveroprosentin lasku – eivät tutkimuksen mukaan merkittävästi lisää kasvu- ja investointihaluja valtaosassa pk-yrityksiä.
Yrityksiltä kysyttiin myös arvioita sellaisista toimista, joita hallitus ei toteuttanut. Eniten vaikutusta kasvu- ja investointihaluihin olisi ollut yhteisöveron tuntuvammalla, vähintään 5 prosenttiyksikön laskulla – sekä yrityksen tuloksen ja osinkojen kaksinkertaisen verotuksen merkittävällä lieventämisellä. Noin kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä kertoo, että nämä toimenpiteet olisivat lisänneet niiden kasvu- ja investointihaluja.
– Tämä tulos osoittaa, että vaikka pk-yritykset pitävät hallituksen päättämiä kasvutoimenpiteitä – kuten 2 prosenttiyksikön laskua yhteisöveroon – sinänsä positiivisina asioina, kyseisten toimenpiteiden ei kuitenkaan nähdä juurikaan kannustavan pk-yrityksiä kasvuun tai investointeihin riittävästi. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi yhteisöveroa olisi pitänyt laskea vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta kasvu- ja investointihalut aidosti lisääntyisivät. Vaihtoehtoisesti yhteisöveron alennuksen olisi voinut korvata perintöveron poistamisella, Aspara toteaa.
Tutkimuksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla tai perintöveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksissa olisi lisännyt kasvu- ja investointihaluja 30–45 prosentissa pk-yrityksiä.
Työlainsäädännön osalta työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen olisi puolestaan lisännyt kasvu- ja investointihaluja noin puolessa pk-yrityksiä, ja ensimmäisen sairauslomapäivän tekeminen palkattomaksi noin 40 prosentissa yrityksiä.
Poiketen monista muista pk-yritystutkimuksista Kasvuvaraa-tutkimuksessa ei ole mukana mikroyrityksiä, vaan tutkimuksen otannassa on vain sellaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään kaksi miljoonaa euroa. Helmi–maaliskuussa toteutettuun vuoden 2026 Kasvuvaraa-tutkimuskyselyyn vastasi lähes 540 johtajaa (lähes 50 % toimitusjohtajia) yli 500 yrityksestä.
Kasvuvaraa-tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoituksena on tarjota pk-yrityssektoriin keskittyvä vastine OP:n Suuryritystutkimukselle. Kummankin tutkimuksen toteuttaa Aalto-yliopiston professorien perustama Nordic Institute of Business & Society NIBS-ajatushautomo.