Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut laskivat miinukselle. Noin puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.
– Epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, kuten pk-yritysbarometrin tuloksista näkyy. Onneksi tulokset eivät ole lohduttomat. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
– Yrittäjyyden edellytyksiä on syytä tässä tilanteessa edistää. Budjettiriihessä teimme tärkeitä päätöksiä erityisesti itäisen Suomen elinvoiman tukemiseksi esimerkiksi saavutettavuuden ja osaamisen kehittämisen avulla. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät kaikkialla, mutta erityisen paljon ne näkyvät itäisessä Suomessa, ministeri jatkaa.
Henkilöstöstä pidetään edelleen kiinni
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.
– Myönteistä muuten heikoissa investointiodotuksissa on, että voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten odotukset eivät laskeneet voimakkaasti suhteessa edelliseen barometriin. Tämä kertonee siitä, että kasvuodotukset eivät laske pidemmällä aikavälillä koko taloudessa, johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Pk-yrityksistä 17 prosenttia aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän. Suurin joukko pk-yrityksiä aikoo pitää kuitenkin kiinni nykyisestä henkilöstöstään.
Kustannusten odotetaan nousevan nopeasti
– Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan ripeästi. Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei välttämättä kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, Kuismanen sanoo.
Odotukset kannattavuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja kannattavuusodotusten saldoluku laski keväästä negatiiviseksi. Myönteistä on, että suurempi joukko eli lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain viidennes sen kutistuvan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.
Lähes puolet yrityksistä ilmoittaa Ukrainan sodan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon. Miltei saman kokoinen joukko pk-yrityksiä ei ole havainnut vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon. Samaan aikaan vain muutama prosentti pk-yrityksistä katsoo Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olleen myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon.
Rahoituksen saanti edellyttää usein Finnveran takausta
Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että Finnveran takauksella on keskeinen merkitys rahoituksen saannissa.
Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.
– Kokonaisuutena rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, ja se on kohtuullisen hyvällä tasolla. Erityisen tärkeää on huolehtia rahoituksen saatavuudesta niihin hankkeisiin, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi noin 4 800 yritystä. Vastausaika oli kesä-heinäkuu vuonna 2022.