Pitäisikö Alexander Stubbin ryhtyä Kreml-neuvottelijaksi? ”Tässä olisi valtavia riskejä”

Henri Vanhasen mielestä tätä vaihtoehtoa kannattaa harkita vakavasti.
Kreml Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Kreml Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Kreml Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV
Kreml Moskovassa. AFP / LEHTIKUVA / ALEXANDER NEMENOV

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen pohtii, pitäisikö tasavallan presidentti Alexander Stubbin ryhtyä Euroopan edustajaksi neuvotteluissa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

– Mielestäni tätä on nyt muuttuvissa olosuhteissa pakko harkita vakavasti, Vanhanen toteaa X-palvelussa.

Hän jakanut tilillään Politicon jutun, jonka mukaan Euroopan maiden hallitusten keskuudessa on yleistymässä käsitys, että niiden on ehkä pian nimettävä henkilö käymään suoria neuvotteluja Putinin kanssa Ukrainan rauhansopimuksesta.

– Olemme Euroopassa ajautuneet tilanteeseen, jossa oman maanosamme turvallisuudesta neuvotellaan Washingtonin ja Moskovan välillä, mutta eurooppalaisilla ei ole kunnollista suoraa keskusteluyhteyttä Kremliin, Vanhanen korostaa.

Hän pohtii, kuinka järkevää lopulta on jättää Putinin kanssa neuvotteleminen yksinomaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Steve Witkoffin kaltaisten kokemattomien erityislähettiläiden varaan.

– Kyse ei ole pelkästään neuvottelutaidosta vaan myös tiedonkulusta. Meillä ei ole mitään takeita siitä, että eurooppalaisten ja amerikkalaisten kesken sovitut asiat välittyvät Putinille sellaisina kuin ne on tarkoitettu, Vanhanen toteaa.

– Vielä vähemmän voimme tietää, mitä Putin puolestaan kertoo amerikkalaisille ja millaisia käsityksiä näiden keskustelujen pohjalta muodostuu.

Kun kaikki kulkee yhden välittäjän kautta, Trumpille annetaan Vanhasen mukaan poikkeuksellisen suuri valta määritellä, mistä osapuolet kuvittelevat neuvottelevansa.

– Euroopan oma keskusteluyhteys Kremliin ei olisi mikään luottamuksenosoitus Putinille, vaan yritys varmistaa, ettemme putoa kokonaan kelkasta neuvotteluissa, joissa käsitellään myös meidän tulevaisuuttamme.

Kuka sopisi tehtävään?

Henri Vanhanen pohtii, kuka tehtävään sopisi.

– (Ranskan presidentti Emmanuel) Macronin poliittinen asema on heikentynyt, (Saksan liittokansleri Friedrich) Merzillä tai (Britannian pääministeri Andy) Burnhamilla ei ole vastaavanlaista suhdetta Trumpiin, eivätkä EU:n institutionaaliset johtajat välttämättä pysty avaamaan toimivaa keskusteluyhteyttä Putiniin.

– Stubbilla sen sijaan on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät yhteydet amerikkalaisiin, ukrainalaisiin ja eurooppalaisiin. Lisäksi Suomen pitkä kokemus Venäjästä tarjoaa vahvan lähtökohdan ymmärtää, millaisen vastapuolen kanssa ollaan tekemisissä, Vanhanen sanoo

Video

Hän pitää Stubbia tällä hetkellä yhtenä vahvimmista, ellei vahvimpana, vaihtoehtona.

– Tehtävään liittyisi kuitenkin valtavia riskejä, joita ei pidä vähätellä.

– Venäjä ei ole osoittanut aitoa rauhantahtoa, eikä mikään takaa, että Putin edes haluaisi neuvotella vakavasti. Stubbista saattaisi nopeasti tulla epäonnistuneen rauhanprosessin eurooppalaiset kasvot, vaikka neuvottelujen onnistumiseen hänellä olisi lopulta hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Vanhasen mukaan odotusten hallinta olisi siis poikkeuksellisen vaikeaa ja vaatisi todella paljon Suomelta diplomaattisia voimavaroja.

– Myös Suomen asema Venäjän rajanaapurina tekisi tehtävästä herkän. Moskova voisi pyrkiä hyödyntämään Stubbin roolia Suomen painostamiseen tai muuttamaan eurooppalaisen neuvottelutehtävän Suomen ja Venäjän kahdenväliseksi kysymykseksi. Tämä olisi aito riski myös Suomen ulkopolitiikalle.

Hänen mielestään vaihtoehtoa kannattaa silti harkita vakavasti.

– Euroopan ongelma ei ole se, etteikö meillä olisi näkemyksiä Ukrainan sodan päättämisestä, vaan se, ettei meillä ole riittävästi vaikutusvaltaa siihen, mitä sodan päättämisestä todella neuvotellaan.

– Meillä on valtavasti pelissä, mutta emme välttämättä edes tiedä, mitä pelipöydässä todellisuudessa tapahtuu.

Itävalta on karkottanut tänä vuonna yhteensä seitsemän venäläisdiplomaattia.
Myös Alankomaiden sotilastiedustelu pääsi seuraamaan tapahtumia Donald Trumpin neuvonantajan puhelimessa.
Länsimaat ovat asettaneet alusta operoivalle yhtiölle pakotteita.
Mainos