Pitääkö videopalaverissa olla kamera päällä? Nyt tuli oikeuden linjaus

Oikeuden mukaan työnantaja voi syyllistyä syrjintään, jos se vaatii ahdistuksesta kärsivää työntekijää pitämään kameran päällä videopalaverissa.
Työelämässä videopalavereista on tullut arkipäivää 2020-luvulla yleistyneen etätyön myötä. PEXELS
Työelämässä videopalavereista on tullut arkipäivää 2020-luvulla yleistyneen etätyön myötä. PEXELS

Työnantaja voi syyllistyä syrjintään, jos se vaatii ahdistuksesta kärsivää työntekijää pitämään kameran päällä videopalaverissa eikä suostu kohtuullisiin mukautuksiin. Tällaiseen johtopäätökseen tuomioistuin päätyi Britanniassa.

Britannian työtuomioistuin käsitteli matkailukonsultti Laura Taitin tapausta. Tait oli pyytänyt saada osallistua etäkoulutukseen kamera suljettuna, koska kameran käyttäminen sai hänet tuntemaan olonsa hyvin ahdistuneeksi, kertoo The Independent.

Työnantaja Holiday Extras kehotti häntä aloittamaan koulutuksen kamera päällä ja katsomaan, kuinka tilanne etenisi. Tait ei kuitenkaan pystynyt jatkamaan kokousta, vaan joutui poistumaan siitä.

Työtuomioistuin katsoi, että työnantajan olisi pitänyt sallia kameran sulkeminen heti, kun se sai tietää työntekijän ahdistuksesta. Kameran pitämistä pois päältä pidettiin tilanteessa kohtuullisena mukautuksena.

Ratkaisu ei tarkoita, että kaikilla työntekijöillä olisi automaattisesti oikeus sulkea kamera Teams- tai Zoom-palavereissa. Tuomio perustui Taitin terveydentilaan, työnantajan siitä saamiin tietoihin ja siihen, ettei yhtiö toteuttanut hänen tarvitsemiaan mukautuksia.

Tait työskenteli kotoaan Holiday Extrasin puhelinpalvelussa. Noin 80 prosenttia hänen työstään koostui asiakkaiden kanssa käytävistä puheluista. Muun ajan hän palveli asiakkaita sähköpostilla ja verkkokeskusteluissa.

Tait oli kertonut esihenkilölleen jo keväällä 2022, että chat-työskentely kulutti häntä vähemmän. Puhelintyön aiheuttama stressi oli hänen mukaansa johtanut ahdistukseen liittyviin poissaoloihin.

Poimintoja videosisällöistämme

Hän pyysi myöhemmin lisää sähköposti- ja chat-vuoroja sekä vähemmän puheluita. Työnantaja lupasi yrittää järjestää niitä mahdollisuuksien mukaan, mutta ei tehnyt pysyviä muutoksia hänen työhönsä.

Elokuussa 2023 järjestetyn videokoulutuksen alussa Tait kertoi tuntevansa olonsa erittäin ahdistuneeksi ja pyysi lupaa sulkea kameran. Työnantaja ei suostunut pyyntöön heti, vaan kehotti häntä kokeilemaan osallistumista kamera päällä.

Tait jäi saman vuoden lokakuussa sairauslomalle työperäisen stressin ja ahdistuksen vuoksi. Hän ei ole palannut työhön.

Työtuomioistuimen mukaan yhtiö jätti toteuttamatta useita kohtuullisia mukautuksia. Kameraa koskevan pyynnön lisäksi työnantajan olisi pitänyt arvioida mahdollisuutta vähentää Taitin työpäivään kuuluvia puheluita.

Tuomari Liz Ord totesi, että lupa osallistua palavereihin kamera suljettuna olisi pitänyt antaa jo elokuussa 2023. Työnantaja hyväksyi mukautuksen virallisesti vasta lokakuussa 2024.

Oikeuden mukaan puutteet jättivät Taitin työpaikalla huomattavan epäedulliseen asemaan ja vaikuttivat hänen sairauspoissaoloihinsa. Kaikkia hänen esittämiään vaatimuksia ei kuitenkaan hyväksytty.

Taitille maksettavan korvauksen suuruus ratkaistaan myöhemmin.

Suomessa ei tiettävästi ole annettu vastaavanlaista oikeusratkaisua. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuitenkin työnantajan tekemään tarvittavia kohtuullisia mukautuksia työntekijälle, jolla on pitkäaikainen toimintarajoite. Tällainen mukautus voisi tapauskohtaisesti olla mahdollisuus osallistua videopalaveriin kamera suljettuna.

Kesä- ja keikkatyöt voivat kartuttaa oikeutta ansiopäivärahaan.
Mainos