Vain vajaa kolmannes (30 %) suomalaisista kokee suoriutuvansa töissä optimaalisesti, käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.
Valtaosa (65 %) arvioi, ettei saa työssään aikaan parasta mahdollista suoritusta. LähiTapiolan henkilöstöjohtajan mukaan monilla työpaikoilla on edelleen parannettavaa siinä, miten työn tekemisen edellytyksiä johdetaan.
Optimaalinen suoriutuminen työssä tarkoittaa tasapainoa tavoitteiden, oman jaksamisen ja työn laadun ja tulosten välillä. Tällöin työntekijä kokee pystyvänsä tekemään työnsä fiksusti ja saavansa aikaan hyviä tuloksia ilman, että työ kuormittaa kohtuuttomasti.
Arjen katsaus -kyselyn mukaan vain vajaa kolmannes suomalaisista kokee kuuluvansa tähän optimisuorittajien joukkoon. Kyselyn mukaan noin viidennes suomalaisista (21 %) kokee tekevänsä enemmän ja paremmin kuin työssään odotetaan ja 16 % puolestaan kuvaa omaa suoriutumistaan epätasaiseksi. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.
– Suomalaisten kokemukset omasta suoriutumisesta vaihtelevat. Työssä optimaalinen suoriutuminen olisi sekä organisaation että työntekijän etu: silloin työntekijä pystyy tekemään työnsä hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Ylisuoriutuminen voi olla lyhyellä aikavälillä tuloksellista, mutta jos työntekijä kokee oman arvonsa olevan sidoksissa työsuoritukseen, vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä olla haitallisia, sanoo tiedotteessa LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula.
Työkokemus tuo varmuutta tekemiseen
Kyselyssä naisten ja miesten välillä ei ollut käytännössä eroa siinä, miten he arvioivat omaa työssä suoriutumistaan. Sen sijaan ikäryhmien välillä oli eroja. Keskimääräistä useampi 55–64-vuotias (42 %) koki suoriutuvansa töistään optimaalisesti.
– Ei optimaalinen suoriutuminen ei ole vain tietyn työntekijäryhmän haaste, vaan kyse on laajemmin siitä, miten työ ja sen johtaminen tällä hetkellä tukevat onnistumista. Työkokemus tuo usein varmuutta omaan tekemiseen. Vuosien aikana oppii tunnistamaan omat vahvuutensa, priorisoimaan työtä ja käyttämään energiaansa tarkoituksenmukaisesti. Se voi näkyä myös kokemuksena siitä, että työssä onnistuu hyvin, Nikula sanoo.
Nikula muistuttaa, ettei kukaan pysty suoriutumaan parhaalla mahdollisella tasolla jatkuvasti.
– Suorituskyky ei ole tasaista läpi työelämän, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset elämäntilanteet, kuten pikkulapsiarki tai iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen. Myös sairaudet, talous- ja ihmissuhdeongelmat sekä muut erilaiset kuormitustekijät vaikuttavat väistämättä siihen, millaisia voimavaroja työhön on kulloinkin käytettävissä.
Nikulan mukaan kyselyn tulokset kertovat siitä, että työntekijöiden suoriutumiseen vaikuttaviin tekijöihin kannattaa kiinnittää työpaikoilla enemmän huomiota.
Suoriutumisen johtamisen tavoitteena ei Nikulan mukaan ole saada ihmisistä irti enemmän hinnalla millä hyvänsä, vaan varmistaa, että työntekijällä on mahdollisuus onnistua työssään. Kun tavoitteet ovat selkeät, työ kuormittaa sopivasti ja tukea on saatavilla, myös työn tulokset paranevat.
– Esihenkilön tehtävä on huolehtia siitä, että tavoitteet ovat selkeät, työn esteitä poistetaan ja palautetta annetaan riittävästi. Työntekijän vastuulla puolestaan ovat esimerkiksi oman työn johtaminen, osaamisen kehittäminen ja avun pyytäminen silloin, kun sitä tarvitsee. Kun nämä asiat ovat tasapainossa, hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja, Nikula kommentoi.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 028 henkilöä 30.4.–7.5.2026 ja työaiheiseen kysymykseen vastasi 418 henkilöä. Vastaajat edustavat Manner-Suomen aikuisväestöä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.