Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) käsittelee X-viestipalvelussa julkaisemassaan ketjussa työperäisen maahanmuuton pisteytysmallia, ottaen samalla kantaa humanitaariseen maahanmuuttoon ja kotoutumisen vastuisiin.
– Hyvä, että selvitämme Kanadan pisteytysmallin työperäiseen maahanmuuttoon. Jos anteliaan sosiaaliturvamme rajoittamisessa vain Suomen kansalaisille tai täällä pitkään asuneille tulee perustuslaki vastaan, on myös humanitaarista maahanmuuttoa rajoitettava.
Kauman mukaan pelkkä pisteytysmalli ei ratkaise kotoutumiseen liittyviä ongelmia.
– Kanadan pisteytysmalli ei ratkaise humanitaarisen maahanmuuton ongelmia eikä ongelmia kotoutumisessa. Ei voi olla niin, että Suomi valtiona olisi päävelvollinen eri kulttuureista tulevien ihmisten kotouttamisessa. Päävelvollisuuden kotoutumisessa tulee olla tulijalla itsellään.
Hän painottaa kielitaidon merkitystä.
– Keskeinen kysymys on kielen oppimisessa, erityisesti humanitaarisen maahanmuuton kautta tulleilla, jotka eivät ensisijaisesti ole tulleet töihin. Tulkkauspalveluihin pitäisi olla oikeus vain rajatun ajan – esimerkiksi kaksi vuotta. Sen jälkeen olisi pärjättävä itse.
Kauma viittaa julkaisunsa yhteydessä jakamaansa Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan työministeri Matias Marttisen (kok.) päätöksestä käynnistää selvitystyö työperäisen maahanmuuton malleista Suomen verrokkimaissa. Selvityksessä on määrä käydä läpi erilaisia pisteytysjärjestelmiä, joita käytetään ainakin Kanadassa, Itävallassa ja Saksassa.
Hyvä, että selvitämme Kanadan pisteytysmallin työperäiseen maahanmuuttoon. Jos anteliaan sosiaaliturvamme rajoittamisessa vain Suomen kansalaisille tai täällä pitkään asuneille tulee perustuslaki vastaan, on myös humanitääristä maahanmuuttoa rajoitettava.https://t.co/Eyzh5r8Tcf
— Pia Kauma (@PiaKauma) September 20, 2025
