Eduskunnan suuri valiokunta ja ulkoasianvaliokunta ovat saaneet tänään maanantaina pääministeri Petteri Orpon (kok.) selvityksen Eurooppa-neuvoston viime viikon kokouksesta, tiedottaa eduskunta. EU-johtajat päättivät kokouksessa tukea Ukrainaa EU:n lainanotolla niin sanotun sotakorvauslainan sijaan.
Ukrainalle vuosiksi 2026–27 myönnettävä 90 miljardin euron laina taataan EU:n talousarvion olemassa olevasta liikkumavarasta. Järjestely toteutetaan EU:n perussopimusten mahdollistamassa niin sanotun tiiviimmän yhteistyön puitteissa, minkä vuoksi päätös ei edellytä jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Pääministeri painotti, että Suomen tärkein tavoite eli Ukrainan rahoituksen turvaaminen täyttyi, vaikka ratkaisu sotakorvauslainasta ei toteutunut.
Pääministeri Orpo selvitti valiokunnille neuvotteluja, joita jäsenmaat kävivät rahoitusratkaisusta huippukokouksen aikana. Hän vastasi kansanedustajien tarkentaviin kysymyksiin Suomen toiminnasta neuvotteluissa ja vahvisti olleensa yhteydessä suuren valiokunnan puheenjohtajaan neuvotteluiden aikana eduskunnan neuvotteluvaltuutuksen vahvistamiseksi.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) jakoi pääministerin näkemyksen siitä, että Suomen ensisijainen tavoite on koko ajan ollut varmistaa tuki ja rahoitus Ukrainalle.
– Suuri valiokunta on yhtynyt valtioneuvoston kantaan, jossa painotetaan sotakorvauslainaa ja lisäksi todetaan, että Suomi voisi hyväksyä myös EU:n budjetin liikkumavaran käytön, siihen liittyvän yksimielisen päätöksenteon haasteellisuus tunnistaen, Sirén sanoo tiedotteessa.
Sirénin mukaan on tärkeää, että ratkaisu rahoituksesta löytyi ja toteaa, että Suomi on jo eduskunnan aiempien kantojen mukaisesti suhtautunut avoimesti erilaisiin rahoitusratkaisuihin Ukrainan tukemiseksi.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korostaa päätösten yhteyttä Ukrainan tukemiseen rauhantunnusteluissa.
– Minusta on kiireellistä ja välttämätöntä, että EU:ssa rakennetaan niin kansainvälisen kuin EU-oikeudenkin kannalta pitävä ratkaisu Venäjän jäädytettyjen varojen osoittamiseksi ja käyttämiseksi Ukrainalle aiheutettujen menetysten korvaamiseen sekä jälleenrakentamiseen, Koskinen sanoo tiedotteessa.
