Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi eduskunnassa hallituksen vastauksen välikysymykseen hallituksen toimintakyvystä Palestiinan valtion tunnustamisessa. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät välikysymyksen asiasta reilu viikko sitten.
Orpo totesi, että Gazan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen.
– Se, mitä näemme päivittäin – naisten ja lasten kärsimystä, epätoivoa ja pelkoa – ei ole vain tragedia, vaan myös vakava haaste koko kansainväliselle yhteisölle. Gazan akuutissa sodassa tulitauon saavuttaminen, humanitaarisen hädän lievittäminen ja panttivankien vapauttaminen ovat kaikkein kiireellisimmät toimet. Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut, Orpo sanoi.
Israelilla on oikeus turvallisuuteen sekä itsepuolustukseen, pääministeri muistutti. Hamas muodostaa pysyvän uhkan Israelille, mistä Hamasin 7.10.2023 kammottava hyökkäys, pitkään jatkuneet iskut Israeliin sekä järjestön edelleen pitämät panttivangit ovat vain yksi esimerkki.
– Suomi tuomitsi heti Hamasin iskut siviilejä vastaan ja terrorismin kaikissa muodoissaan. Olemme systemaattisesti vaatineet panttivankien ehdotonta vapauttamista, tulitaukoa ja Hamasin aseistariisuntaa. Hamas vastustaa Israelin olemassaoloa ja samalla myös kahden valtion mallia. On selvää, että sillä, tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla roolia Palestiinan tulevaisuudessa.
Rauha voidaan Orpon mukaan saavuttaa vain, jos molemmat osapuolet sitoutuvat vuoropuheluun ja jos kaikkien turvallisuudesta huolehditaan. Yksipuoliset toimenpiteet eivät edistä kestävää ratkaisua, vaan vievät osapuolet entistä kauemmas toisistaan. Israelilla on oikeus puolustaa kansalaisiaan terroristisia iskuja vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa. Samalla kansainvälistä humanitaarista oikeutta on noudatettava tinkimättä ja siviiliväestöä on suojeltava.
– Nykyiset sotatoimet Gazassa ovat kuitenkin johtaneet mittavaan siviilien kärsimykseen, mikä ei ole hyväksyttävää. Toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa, ja samalla myös inhimillisyyden rajoja. Suomi korostaa, että sotatoimia ei saa kohdistaa siviileihin ja tuomitsee kaikki siviileihin kohdistuvat sotatoimet mukaan lukien siviilien käytön ihmiskilpinä Gazassa ja israelilaisten siirtokuntien asukkaiden harjoittama väkivalta, Orpo jatkoi.
Suomi puolustaa aina kansainvälistä oikeutta, pääministeri sanoi. Meillä on velvollisuus toimia – ei ainoastaan valtioina, vaan ihmisinä, jotka uskovat ihmisarvon jakamattomuuteen ja kansainvälisen oikeuden voimaan.
– Väite, että Suomi olisi toimeton ei pidä paikkaansa. Hallitus on tilanteen pahentuessa lisännyt humanitaarista apua Gazaan, etsinyt keinoja lisätä painetta Israeliin, tuominnut Israelin toimet, sekä vedonnut kahdenvälisesti Israeliin sotatoimien lopettamiseksi, sekä molempiin osapuoliin humanitaarisen avun päästämiseksi alueelle ja tulitauon saavuttamiseksi.
– Lokakuun 2023 jälkeen Suomi on lisännyt humanitaarista apua Palestiinalaisalueille ja erityisesti Gazan humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi. Viimeisen kahden vuoden aikana hallitus on yhteensä maksanut tai valmistelee päätöksiä noin 33,5 miljoonan euron panostuksista humanitaariseen apuun Palestiinalaisalueille tai lähialueilla eläville palestiinalaisille. Syyskuussa budjettiriihessä, jossa hallitus kohdensi viisi miljoonaa euroa lisää Gazan humanitaariseen apuun. Keskusteluissa esillä on ollut myös gazalaislasten evakuointi Suomeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tehokkain tapa auttaa on paikan päällä. Näin toimivat myös Ruotsi ja Tanska, Orpo kertoi.
Orpon mukaan Suomi auttaa konkreettisesti esimerkiksi tukemalla Punaisen Ristin Gazassa toimivaa kenttäsairaalaa, jota tuettiin viimeksi elokuussa miljoonalla eurolla ulkoministeriön humanitaarisen avun varoista. Viime viikolla Suomi on liittynyt myös Tanskan koordinoimaan 25 maan yhteislausuntoon, jonka tavoitteena on edistää gazalaisten potilaiden pääsyä hoitoon Länsirannalle, mukaan lukien Itä-Jerusalem.
– Meillä on valmius tukea potilaiden hoitoa tarjoamalla muun muassa taloudellista apua tai tarvittavaa hoitovälineistöä, mikäli Israel sallii potilaiden evakuoinnin Itä-Jerusalemiin. Suomi on varannut tähän tarkoitukseen miljoona euroa.
Hallitus tukee Palestiinalaishallintoa myös kehitysyhteistyövaroin, kertoi Orpo. Kehitysyhteistyöhön kohdistuvista säästöpaineista huolimatta hallitus hyväksyi keväällä 2025 uuden neljävuotisen maaohjelman, jolla tuetaan Palestiinalaishallintoa kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.
– Tätä kautta edistämme ja tuemme kahden valtion ratkaisua vahvistamalla Palestiinan keskeisiä instituutioita ja tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kykyä selviytyä kriisissä.
Orpon mukaan on samalla tunnustettava se tosiasia, että Suomen kaltaisen pienen maan vaikuttamismahdollisuudet Israelin ja Palestiinan välisessä kriisissä ovat rajalliset.
Suomi on aktiivisesti ja johdonmukaisesti osana kansainvälistä yhteisöä hakenut ratkaisuja, joilla parannetaan humanitaarista tilannetta ja asetetaan painetta Israelin suuntaan. Suomi on Orpon mukaan antanut humanitaarista apua ja tukenut Palestiinalaishallintoa myös osana Euroopan unionia.
– EU:n ulkosuhdehallinto käynnisti keväällä jäsenmaiden pyynnöstä arvioinnin siitä, onko Israel rikkonut EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuslauseketta toimillaan Gazassa. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa esittämässä arviopyyntöä. Suomi on yhdessä seitsemän jäsenmaan kanssa pyytänyt komissiolta esityksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Suomi on jo keväällä ilmoittanut tukevansa Ruotsin esitystä pakotteista israelilaisministereille. Suomi on osallistunut EU:n kannanottoihin ja lausuntoihin, joissa olemme yhdessä vedonneet Israeliin toimien lopettamiseksi. Päätöksenteon vaikeudet EU:ssa eivät ole johtuneet Suomesta. Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä linjaa, pääministeri luetteli.
Suomi katsoo Orpon mukaan, että komission esittämät toimet tulisi arvioida huolellisesti niiden vaikutusten osalta. Assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen, EU:n ja Israelin välisen Horisontti-yhteistyön osittainen keskeyttäminen sekä lisäpakotteet Hamasille, väkivaltaa lietsoville Israelin ministereille ja väkivaltaisille siirtokuntalaisille ovat toimia joiden tukemista Suomen on syytä harkita.
– Nämä linjaukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian. Suomi huomioi Lähi-Idän tilanteen nopeasti muuttuvan luonteen. Suomi toimii yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa seuraavassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa lokakuussa.
Lisäksi Suomi on ollut mukana käynnistämässä erilaisia toimia, joilla Gazan saataisiin toimittajia paikan päälle ja sitä kautt puolueetonta tietoa niin Hamasin kuin Israelinkin toimista.
– Ranska ja Saudi-Arabia ovat käynnistäneet poliittisen prosessin kahden valtion edistämiseksi. Prosessi on pitkiin aikoihin merkittävin kansainvälinen ponnistus luoda edellytykset sille, että osapuolet palaisivat neuvotteluihin konfliktin ratkaisusta. Yli vuoden ajan valmistellun poliittisen prosessin keskeisenä tuloksena on kahden valtion ratkaisua koskeva New Yorkin julkilausuma. Suomi liittyi 5.9.julkilausumaan ja äänesti 12.9. samansisältöisen päätöslauselman puolesta YK:n yleiskokouksessa, Orpo totesi.
YK:n korkean tason viikon yhteydessä Ranska, Kanada, Iso-Britannia, Portugali, Malta, Luxemburg, Monaco ja Andorra tunnustivat Palestiinan. Näistä Ranska, Australia, Kanada ja Andorra asettivat kuitenkin ehtoja diplomaattisuhteiden solmimiselle. Ehdot liittyivät panttivankien vapauttamiseen ja tulitauon saavuttamiseen.
Belgia ilmoitti ehdollisesta tunnustamisesta. Belgian muodollinen tunnustaminen asetuksella tapahtuu kuitenkin vasta, kun panttivangit on vapautettu ja Hamas poistettu Palestiinan hallinnosta.
-Tanska on ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan, kun tietyt panttivankien vapauttamiseen, Hamasiin ja Palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät. Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen, Orpo kertoi.
Orpo muistutti, että juuri eilen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli 20 kohdan suunnitelmansa Gazan konfliktin päättämiseksi.
– Suunnitelmasta on kuultu myönteisiä ensikommentteja niin Israelilta, Palestiinalaishallinnolta, useilta alueen mailta sekä eurooppalaisilta johtajilta. Kaikki pyrkimykset päättää konflikti ja siviilien kärsiminen ovat tervetulleita ja Suomi tukee näitä ponnisteluja.
Orpon mukaan on niin ikään hyvä muistaa, että tunnustaminen ei vielä sinänsä johda kahden valtion ratkaisun toteutumiseen, sillä käytännön tasolla sen toteutumisen tulee perustua molempien osapuolten neuvotteleman lopputulokseen.
-Tämä on todettu myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme ja kansainvälisesti tästä vallitsee laaja yksimielisyys.
Hallitus arvioi Palestiinan tunnustamisen edellytyksiä osana Suomen pitkän linjan sitoutumista kahden valtion malliin, Orpo sanoi ja korosti, että Suomi voi edistää rauhaa vain pitämällä keskusteluyhteyden molempien osapuolten kanssa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi osana kansainvälistä yhteisöä jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään. Selonteossa määritellään kahden valtion ratkaisun periaatteita. Ratkaisun on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet sekä Palestiinan valtio- ja itsemääräämispyrkimykset. Ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin.
– Hallitukselle on selvää, että kahden valtion malliin kuuluu Palestiinan tunnustaminen, kun edellytykset täyttyvät. Palestiinan sitoutuminen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon sekä turvallisuusjärjestelyihin Israelille on tunnustamisen keskeinen edellytys.
– Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että EU:n terroristijärjestöksi listaamalla Hamasilla tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla minkäänlaista roolia Palestiinan hallinnossa tai tulevaisuuden rakentamisessa. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava välittömästi. Palestiinalaishallinnon on myös sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan, palestiinalaisvaltion demilitarisointiin sekä edettävä omassa reformissaan. Hallitus on valmis etenemään Palestiinan tunnustamisessa näiden ehtojen täytyttyä. Toisin sanoen hallitus ei etene, elleivät ehdot täyty, Orpo määritteli.
Hallitus jatkaa osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä työtä panttivankien vapauttamiseksi, sodan lopettamiseksi sekä niin Israelin kuin Palestiinan turvallisuuden takaamiseksi. Humanitaarisen avun toimittamisessa on pääministerin mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se päätyy nimenomaan sitä tarvitseville siviileille.
