– Tulevat vuodet tuovat eteemme uusia tarpeita. Elämme maassa, joka kuluttaa edelleen enemmän kuin tienaa. Yhtälö on pirullinen, pääministeri Petteri Orpo sanoi kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa maanantaina Oulussa.
Hän totesi, että suomalaiset jakavat varsin laajasti huolen valtion velkaantumisesta.
– Kun säästöt osuvat omaan arkeen, se kuitenkin ymmärrettävästi tuntuu pahalta. Emme tee säästöjä säästämisen ilosta, vaan pakosta. Jos emme saa velkaantumista taittumaan, Suomella on edessään vielä kipeämpi keskustelu siitä, millaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Tulevissa kriiseissä vaarallisesti velkaantuneella maalla olisi vähän liikkumavaraa.
Hän vakuutti, että hallituksen lupauksesta taittaa velkaantumisen kasvu vaalikauden loppuun mennessä pidetään kiinni.
Orpo kertoi, että valtiovarainministeriön arvioineen, että hallituksen on tehtävä päätökset noin miljardin lisäsäästöistä, jotta pysymme tässä tavoitteessa.
– Olen asettanut kansanedustaja Ville Valkosen (kok.) johtaman neuvotteluryhmän hakemaan poliittisen sovun keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Työryhmän työ etenee määrätietoisesti. Syyskuun ensimmäisellä viikolla hallitus tekee budjettiriihessään ratkaisut.
Sitoutuvatko eduskuntapuolueet niin sanottuun velkajarruun?
Orpo huomautti, että jokaisella hallituspuolueella on omat painotuksensa, niin myös meillä.
– Selvää on, että jokaisen puolueen edessä on valintoja, jotka ovat vaikeita ja epämieluisia. Siitä huolimatta ne pitää tehdä. Sitä tarkoittaa hallitusvastuu.
– Hallitukseni on estänyt Suomen ajautumisen hallitsemattomaan velkakierteeseen. Olemme tehneet miltei kymmenen miljardin euron sopeutukset. Emme silti ole siellä, missä meidän hallituskauden alussa tehtyjen arvioiden mukaan piti olla, Orpo lisäsi.
Hän muistutti, että Suomen talouden saaminen kestävälle pohjalle on usean vaalikauden työ.
– Siksi korostan, että vaikka budjettiriihen päätökset ovat tärkeitä, Suomen tulevaisuuden kannalta syksyn merkittävin talouspoliittinen keskustelu koskee sitä, sitoutuvatko kaikki eduskuntapuolueet niin sanottuun velkajarruun eli uskottavaan suunnitelmaan nettomenojen vuosittaisen kasvun hillitsemiseksi. Tässä ratkaisussa punnitaan puolueiden vastuullisuus. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat kulloisenkin hallituksen käsissä.
Valtiovarainministeriön mukaan seuraavalla vaalikaudella menosäästöjä olisi löydettävä 6-10 miljardia euroa, jotta pystymme kattamaan kasvavat puolustus- ja hoivamenot.
– Yhtäkään puoluetta ei pidä päästää helpolla. Jokaisen puolueen on kerrottava suomalaisille rehellisesti ja uskottavasti, lukujen kera, miten se saisi säästöt aikaiseksi. Se, jos mikä, olisi reilua, Orpo totesi.
Syytä optimismiin on
Pääministerin mukaan meillä on onneksi meillä perusteltu syy optimismiin.
– On kiistaton tosiasia, että talouden kasvu on alkanut. Teollisuudessa, erityisesti kemian- ja metalliteollisuudessa, tilauskirjat ovat täyttyneet rivakammin kuin vuotta aiemmin. Yhdysvaltojen ja EU:n tullisopimus ei anna aihetta riemuun, mutta kauppasodan uhan väistyminen selkeyttää yritysten näkymiä. Saksan valtava investointiohjelma tuo suomalaisille yrityksille tilauksia ja suomalaisille töitä.
Hän totesi myös, että olemme yksi puhtaan siirtymään ja teknologian kärkimaista ja se näkyy jo tehdyissä ja valmistelussa olevissa investoinneissa. Puolustusteollisuus on vahvassa kasvussa.
– Pohjoisen ohjelma vahvistaa entisestään elinvoimaa niin Oulussa kuin muualla Pohjois-Suomessa. Tänään pääsen Stora Enson uuden tehtaan avajaisiin täällä Oulussa. Viime viikolla julkistettiin iso datakeskusinvestointi Lahteen. Fazer rakentaa sinne uuden tehtaan, Orpo luetteli.
Kasvun taustalla on hänen mukaansa neljä elementtiä.
– Työn verotusta on kevennetty, palkat ovat nousseet, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu maltillistunut.
– Ensi vuoden alusta kaikkien verotus kevenee lisää, progressio kevenee. Merkittävää on myös vuoden 2027 alusta voimaan tuleva yhteisöveron kevennys kahdella prosenttiyksiköllä. Kun kasvu pääsee vauhtiin, hallituksen jo tekemät päätökset tukevat sitä, Orpo jatkoi.
Hän huomautti hallitusta moititun siitä, että se on toteuttanut kaikki yritysten toiveet.
– Jos näin on, hyvä niin. Jokainen uudistus, joka vahvistaa työn, yrittämisen ja investoimisen edellytyksiä on Suomen ja suomalaisten eduksi. Investoinnit ja kasvu tarkoittavat työpaikkoja ja palkkatuloja. Sitä me haluamme.
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet
Pääministerin mukaan Suomella ja suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet pärjätä ja menestyä.
– Miljardisopeutusten keskellä olemme panostamaan koulutukseen ja osaamiseen. Niillä rakennetaan tulevaisuutemme. Kyllä, olemme joutuneet tekemään joitakin kohdennettuja säästöjä myös koulutussektorilla. Siitä huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on tänä vuonna miljardi euroa enemmän kuin vuonna 2022, Orpo muistutti.
Hän jatkoi, että tämän kuun alusta tuli voimaan perusopetuksen uusi oppimisen tuki.
– Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa tukea omassa lähikoulussa ja mahdollisimman varhain. Ja että tuki joustaa oppilaan tarpeiden mukaan.
Niin ikään Orpon mukaan olemme jo lisänneet korkeakoulujen aloituspaikkojen ja tohtorikoulutettavien määrää.
– Kevään puoliväliriihessä sovimme yhteensä sata miljoonan euron investoinnista koulutustason nostoon, kasvua tukeville aloille.
– Toteutamme ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisen asteen koulutuksesta valmistuneille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen yliopistoon tai avoimeen korkeakouluun. Ammatilliseen koulutukseen käytetään tänäkin vuonna yli kaksi miljardia euroa. Koulutusta kohdennamme nuorille, joilla ei ole vielä ensimmäistä tutkintoa, hän jatkoi.
Orpo totesi, että hallitus on tehnyt historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen.
– Tavoitteena on, että innovaatiot ja keksinnöt jalostuvat tulevaisuuden vienniksi.
