Kerro joku hyvä uutinen.
Ajatuksena oli yllättää ja pakottaa Petteri Orpo sanomaan heti alkuun leikkauskohteen sijasta jotakin positiivista. Kysymystä ei kuitenkaan ehditä esittää. Hyvä uutinen tulee pyytämättä heti kättelyssä.
– Se, mistä meillä Suomessa on ennen haaveiltu, on nyt aukeamassa. Tuulivoimahankkeita on putkessa kymmenellä miljardilla eurolla ja teollisuus arvioi tuoreessa tutkimuksessa, että vihreä siirtymä voi tuoda meille jopa sadan miljardin euron vientitulot, jos nykyiset näkymät vain saadaan toteutumaan. Miljardi-investointien mahdollisuuksistahan saa kuulla nyt lähes päivittäin, Orpo sanoo.
Nykypäivä jututtaa kokoomuksen puheenjohtajaa puoluetoimistolla Helsingissä. Eletään helmikuun puoliväliä ja Orpo on nostanut samat luvut esiin edellisenä iltana Helsingin Sanomien vaalitentissä. Nyt hän kertaa tentin kulkua.
Kyse on suomalaisyritysten yhteenliittymä CLC:n tutkimuksesta. Arvio perustuu laskelmiin vihreän siirtymän luomista maailmanmarkkinoista ja suomalaisyritysten mahdollisuuksista. Muutama vuosi sitten lähinnä juhlapuheissa kuulunut teollisuuden murros etenee jo maailmalla pikavauhtia ja investointihalut ovat jättimäiset. Näistä rahoista ja markkinoista suomalaisten yritysten on Orpon mukaan pystyttävä nappaamaan mahdollisimman iso siivu.
– Ei nyt ole enää kyse siitä, että ilmastoratkaisut välttämättä tekisivät elämästämme kurjaa. Nämä ratkaisut voivat tehdä meistä myös vauraita, Orpo sanoo.
Ympäristöasioiden ja talouden asettaminen vastakkain ovat osa niin punavihreiden kuin perussuomalaistenkin tarinaa. Näin asioiden ei kuitenkaan Petteri Orpon mukaan pidä olla. Hän muistuttaa Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 1990-luvulta kaksinkertaiseksi samalla kun päästöt ovat puolittuneet.
Edessä olevat tilaisuudet ovat aitoja. Ne voidaan kuitenkin myös hukata.
Muutokseen mukaan pääseminen edellyttää kolmea asiaa. Lupaprosessit ja muu byrokratia on saatava sellaiseksi, etteivät hankkeet lipeä esimerkiksi Ruotsiin. Suomen on myös kyettävä tarjoamaan sekä työvoimaa että puhdasta energiaa tänne investoiville yrityksille. Käytännössä kyse on lainsäädännön uudistuksista, ulkomaisten osaajien saamisesta Suomeen ja ydinvoiman lisärakentamisen helpottamisesta. Nämä kaikki on ratkaistava seuraavassa hallituksessa. Orpon mielestä myös asenteiden on muututtava.
– Tämä on yrityspolitiikkaa, hyvinvointipolitiikkaa ja vientipolitiikkaa, hän paaluttaa.
Hänen mukaansa jopa perussuomalaiset joutuvat lopulta tunnustamaan tosiasiat ja lähtemään kokoomuslaisille linjoille.
– Tässä tullaan vasemmistolaisen ja oikeistolaisen ilmastopolitiikan eroihin. He kun eivät usko markkinoihin tässäkään asiassa. Vasta ihan viime aikoina muutkin ovat hieman havahtuneet siihen, että firmat ja markkinat ratkovat tätä. Me olemme puhuneet tästäkin asiasta vuosia.
Petteri Orpo puhuisi mielellään enemmänkin toivosta ja mahdollisuuksista. Kokoomus on pitänyt eduskuntavaalien lähestyessä niin paljon meteliä synkästä taloustilanteesta, valtion paisuvasta velkataakasta ja rapautuvista palveluista, että jo jotkut kansanedustajatkin ovat alkaneet tuskailla, uppoaako tärkeä mutta sävyltään kielteinen viesti varmasti äänestäjiin.
Kokoomuslaisten hermoilua ei ole helpottanut puolueen kannatuksen lasku loppusyksyn yli 24 prosentin lukemista. Vaalien lähestyessä kisa kolmen suuren välillä on käynyt tiukaksi. Maaliskuun alun Ylen gallupissa ykköspaikkaa pitänyt kokoomus ja seuraavina tulevat SDP ja perussuomalaiset mahtuivat virhemarginaalin sisään.
Mediassa on puhuttu kokoomuksen laskevasta trendistä. Vaikkei sitä puolueessa mielellään ole myönnettykään, luvuista on löytynyt poikkeuksellista Nato-nostetta. Sen sulaminen voi antaa väärän kuvan tilanteesta ja johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen. Ben Zyskowiczin kaltaiset kokoomuskonkarit varoittelivat ilmiöstä jo viime kesänä. Opposition kärkipuolueen kannatus myös tuppaa laskemaan kohti vaaleja, kun hallituspuolueet pääsevät vihdoin erottumaan. Tämän tiedostaa puheenjohtajakin.
– Ymmärrän mistä tämä lievä lasku tulee. Mutta edelleen kärki on vahva ja luotan että se pitääkin, koska me olemme ainoa oikea vaihtoehto tälle hallitukselle, Orpo painottaa.
Kentällä meno on hänen mukaansa ollut poikkeuksellista.
– En sano tätä nyt virkani puolesta. Kokoomuslaisilla on missio ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin. Silloin kun olimme pitkään hallituksessa, meidän tarkoituksemme katosi. Nyt tehtävänä on muuttaa Suomen suuntaa – nousta suurimmaksi, jotta me voimme tehdä tämän muutoksen.
Kokoomus meni vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valtiovarainministeripuolueena. Takana oli 12 vuotta hallituksessa ja levy jäi päälle. Viestinä oli lähinnä jatkaa valtion asioiden hyvää hoitoa. Eihän se riittänyt.
– Nyt väki on innostunutta. Ja meillä on ohjelma kunnossa. Sen takia kokoomus vetää tällä hetkellä huippuehdokkaita. Meillä on paremmat ehdokaslistat kuin kertaakaan sinä aikana, kun minä olen ollut tässä mukana, Petteri Orpo kehuu.
Hän sanoo suoraan, että viime vaalien jälkeen käytiin ”pohjamudissa”. Oli pakko miettiä, miksi kokoomus on olemassa ja mihin puoluetta Suomessa tarvitaan.
– Me päädyimme meidän arvoihimme. Kävimme arvokeskustelun, ja sen päälle me ryhdyimme rakentamaan ohjelmia. Tämä on strateginen linjaus, mutta päädyimme siihen, että me olemme optimistinen oikeistopuolue. Tämän seurauksena tuli ajatus sydämestä oikealla.
Orpolle se merkitsee uskoa markkinatalouteen, työhön, yrittämiseen ja yksilön vapauteen ja vastuuseen. Muulle ei hyvinvointiyhteiskunta voi hänen mukaansa rakentua. Kokoomusjohtaja listaa myös osaamisen ja koulutuksen, kansainvälisyyden ja suuntautumisen länteen – siis vahvan sitoutumisen Euroopan unioniin ja Natoon.
Kun Orpo luettelee ja perustelee kokoomuslaisia arvoja, on melkoisen selvää, ettei mukaan pääse yhtäkään, jonka voisi ajatella jakavan puolueen liberaaleja ja konservatiiveja.
– Tämä on yksi niistä asioista, jonka me silloin viime vaalien jälkeen ymmärsimme. Se mikä meistä tekee kokoomuslaisia ja mikä meitä yhdistää, ovat nämä arvot. Siksi liberaalit ja konservatiivit mahtuvat kokoomukseen. Meistä tuli joukkue sinä päivänä, kun tämän tajusimme.
Puhutaan yhteisistä arvoista ja joukkueesta kuinka kauniisti tahansa, ovat arvopuheet juuri se kohta, johon kokoomuksen poliittiset vastustajat aina iskevät, eivätkä aivan turhaan. Tämä näkyi esimerkiksi niin sanotun translain eduskuntakäsittelyssä. Puolueen liberaaleja soimattiin konservatiiviporukassa istujiksi ja toisinpäin. Kipuilu eduskuntaryhmän sisällä oli aitoa.
– Se on ainoa millä meihin pääsee kiinni. Ei tämä ole mikään uusi asia. Kokoomuksessa on koko sen historian ajan ollut arvoliberaaleja ja arvokonservatiiveja. Ei se ole ongelma, kun yhdistäviä tekijöitä on paljon enemmän, Petteri Orpo sanoo.
Hetken pohdittuaan hän kuitenkin myöntää, että tällaiset hetket ovat olleet puheenjohtajalle haastavia.
– Käsittelen sen niin, että minä ymmärrän tämän. Meillä on joihinkin – ei kaikkiin – arvokysymyksiin liittyviä erilaisia mielipiteitä. Nämä arvokysymykset jakavat kansaa ihan samalla tavalla. Näissä asioissa olemme Suomi pienoiskoossa. Mutta se, miksi me olemme kokoomuslaisia, on ne muut asiat, Orpo painottaa.
Petteri Orpo palaa voitontahtoon ja haluun tehdä muutosta. Hän näkee puolueensa olevan vastavoima vasemmistolle ja populismille yleisestikin.
– Tämä optimistinen oikeistoajattelu on jatkuvasti ollut kantava ajatus tässä pohjalla. Siitä on pidetty kiinni. Kuntavaaleissa sydän oli oikealla ja aluevaaleissa se oli edelleen oikealla. Ja nyt on oikea aika. Nämä vaalilauseet eivät tipu mistään tyhjästä.
Oikealle on haluttu asettua selkeästi. Valinta on tietoinen. Petteri Orpo muistelee keskusteluaan edesmenneen kokoomusvaikuttajan ministeri Ilkka Kanervan (1948–2022) kanssa.
– Kysyin Ikeltä silloin viimeisinä aikoina, koska Suomessa on viimeksi ollut ideologisesti näin vasemmistolainen hallitus. Hän pohti asiaa, palasi parin päivän päästä ja sanoi, että 1960-luvun lopussa.
Eduskunta oli tuolloin enemmistöltään vasemmistolainen ja valtaa piti vuosina 1966–1968 SDP:n Rafael Paasion hallitus, jossa mukana olivat myös SKDL ja SDP:stä erkaantuneen kovimman vasemmistolaidan perustama TPSL.
Nykyinen pääministeripuolue SDP on siirtynyt Antti Rinteen ja Sanna Marinin vahtivuorolla entistä kauemmas vasemmalle. Näin ovat tehneet myös demarihallituksen velkapolitiikan kuitanneet keskusta, vihreät ja RKP. Vanhan kotimaan politiikan linjansa on pitänyt oikeastaan vain vasemmistoliitto.
– Kaikki tekevät tuolla hyvin vasemmistolaista politiikkaa. Ei uskota markkinatalouteen, ei yrityksiin. Ei luoteta ihmiseen, ei yksilöön. Jos halutaan ratkaista vanhustenhuollon ongelmat, säädetään laki ja sanotaan, nyt se tuli kuntoon – no ei tullut. Kun nuoret syrjäytyvät, säädetään laki, että ollaan pidempään koulussa – no ei ratkennut, Petteri Orpo päivittelee.
Arvio puoluekentästä ja oikeistolaisen politiikan imusta ei ole pelkkää kokoomuslaista vaalipuhetta. Suomen Kuvalehden laajan Taloustutkimuksen mielipidemittausten aineiston pohjalta helmikuun lopussa tekemän selvityksen perusteella niin puolueet kuin äänestäjätkin ovat liikkuneet kohti laitoja.
Keskelle on jäänyt poliittisesti tilaa, mutta äänestäjiä siellä ei pahemmin liiku. Tämä näkyy keskustan romahtaneessa kannatuksessa jopa sen ydinalueilla. Toinen kärsijä on vihreät. Sieltä on paettu vasemmistoliittoon ja SDP:n riveihin.
Neljänneksi suurimman puolueen ero kärkeen on kymmenen prosenttiyksikön luokkaa. Tuloksena on vaaliasetelma, josta on hyvin vaikea leipoa toimivalta tuntuvaa hallituspohjaa. Petteri Orpolta tästä on tivattu jo vuoden päivät. Hän ei pidä aiheesta. Vakiovastaus toistuu nytkin: käydään ensin vaalit ja katsotaan sitten ohjelmaa.
Yhden kynnyskysymyksen Orpo on suostunut aiemmin kertomaan. Hän totesi Verkkouutisten haastattelussa kokoomuksen vaaliristeilyllä, että puolue lähtisi hallitukseen vain sellaisten kumppanien kanssa, jotka sitoutuvat vastuulliseen taloudenpitoon ja ”löperön” linjan muuttamiseen. Sanat oli selvästi suunnattu nykyisille hallituspuolueille. Sittemmin käytyjen väittelyjen ja julkaistujen vaaliohjelmien perusteella näkemysero niin tilanteesta kuin sen vaatimista toimistakin on valtava etenkin SDP:n kanssa.
– Vaalien aluspuheet ovat olleet niin laidasta laitaan, ettei mikään ole kirkastunut. Eroja kasvatetaan poliittisilla valinnoilla, eikä siitä ole apuja. Johtopäätös menee yhä enemmän siihen, että keskitymme oman vaihtoehdon esittelyyn ja haemme sillä suomalaisten luottamuksen, Orpo sanoo.
– SDP on johtanut tätä maata neljä vuotta. Jos edellisen hallituksen tehtävä oli laittaa Suomi kuntoon, niin nyt se on pantu rapakuntoon. Tämä on keskustan kuittaaman sosiaalidemokraattisen politiikan lopputulema. Sitten demarit tulevat vielä sanomaan, että tämä hoidetaan kahden prosentin talouskasvulla ilman yhtään leikkausta ja esittävät sivutolkulla menonlisäyksiä. Se on suurin bluffi, mitä olen hetkeen politiikassa nähnyt, hän jatkaa.
Perussuomalaisilla ei Petteri Orpon mielestä taas ole talouspolitikan linjaa lainkaan – tai jos sitä on – se on lähempänä demareita. Hän ei suostu määrittelemään perussuomalaisia edes oikeistopuolueeksi.
Puolueiden liike vasemmalle saattaa kuitenkin Orpon mukaan kääntyä vaalien jälkeen. Hallituksen politiikan perintönä on jo kertyneen velkalastin lisäksi noin 10 miljardin euron vuotuinen alijäämä. Samalla valtionlainojen korot ovat nousseet niin paljon, että velanhoitomenot saattava nousta lähivuosina jopa seitsemään miljardiin euroon vuodessa. Se on jo enemmän kuin koko puolustusbudjetti.
– Toivon, että realismi herättäisi. Ei meillä ole vaihtoehtoja. Kaikki tämä on edessä seuraavalla kaudella. Vaikka meillä olisi kirkkaanpunainen hallitus, joutuisi se tunnustamaan tämän saman tosiasian.
Itsestään Petteri Orpo ei tässäkään haastattelussa puhuisi mielellään enemmän kuin on pakko, mutta yritetään.
Tasainen vaaliasetelma kasvattaa puheenjohtajien merkitystä. Erot ovat sen verran pienet, että ykköspuolue voi hyvinkin ratketa vaalien alla käytävissä väittelyissä. Niihin kokoomusta vuodesta 2016 luotsannut Orpo sanoo olevansa paremmin valmis kuin koskaan aiemmin urallaan.
Kyseessä ovat puoluejohtajan kolmannet vaalit parin vuoden sisään. Taskussa ovat voitot 2021 kuntavaaleista ja 2022 aluevaaleista. Niistä on opittu paljon.
– Valmistautuminen on muuttunut. Otan itselleni enemmän aikaa. Valitettavasti olen joutunut myös sanomaan toisinaan ei kovin tärkeisiinkin asioihin. Tämä on antanut aikaa valmistautua tentteihin. Välillä on myös ehdittävä palautumaan. Olen kiinnittänyt muutenkin huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Enemmän kuntoilua, enemmän unta.
Petteri Orpo on saanut kokoomuksen paalupaikan ansiosta palstamillejä vaalien lähestyessä lähes yhtä paljon kuin Sanna Marin. Kohtelu mediassa on niin ikään ollut pääministeriluokkaa. Haastaminen on kovaa, eikä virheitä saa anteeksi.
– Se on pelin henki. Kärkipaikan pitäjää haastetaan ja myöskin koetellaan. Ajattelen sen niin, että nyt otetaan miehestä mittaa. Kun tämän myllyn on käynyt läpi, sitten on todellakin voitto ansaittu.
Pääministerin viittaa Orpon harteille on sovitettu julkisuudessa jo vuoden ajan. Tehtävä on kokoomuksen puheenjohtajalle luonnollisesti uran päätavoite ja suuri unelma. Toisin ei tässä asemassa voisi ajatellakaan. Miten jalat pysyvät maassa?
Orpo kuvailee omaa suhtautumistaan nöyräksi, mutta voitontahtoiseksi. Median pääministeripuheista voi tulla tahattomasti ylimielinen vaikutelma. Sellaista Orpo karsastaa.
– Kyllä se välitön palaute tuo takaisin maan pinnalle. Siihen ei tarvita kuin vaikka vähän väärä sanavalinta jossain tilanteessa, Orpo hymähtää.
Tällaisia kohuja on osunut Petteri Orpon kohdalle pariin otteeseen. Niiden perusteella kokoomusjohtajaa on toisinaan maalattu möläyttelijäksi.
– Harmittaa tietysti, että tällaisia on päässyt syntymään. Mutta tiedän myös itse, että minun tavaramerkkini on ollut päinvastoin ihan toisenlainen. Minä olen hyvin asiaperusteinen ja pyrin aika varmaan ilmaisuun, jonka takia minua on syytetty välillä vähän harmaaksi. Tiedän itse kuka minä olen. En jaksa siksi näistä kauheasti huolestua.
Kokoomusjohtaja tunnetaan politiikassa ennen kaikkea kohteliaana ja mukavana miehenä. Näin sanovat vastustajatkin. Toisinaan on irvitty, että Orpo saattaa jopa olla liiankin mukava nykypolitiikkaan.
Petteri Orpo vastaa, ettei olisi kokoomuksen puheenjohtajan paikalla, jos kohteliaan käytöksen takaa ei löytyisi myös kovuutta ja voitontahtoa.
– Tätä ihmisten on minussa vaikea ehkä joskus ymmärtää ja käsitellä, että miten voi samaan aikaan hymyillä ja olla määrätietoinen, Orpo pohtii.
Orpo pyrkii koko ajan työntämään taustalle ajatuksen, että jokin voisi olla itsestään selvää.
– Valmistaudun samalla koko ajan siihen, että kokoomus ottaa vastuun Suomen johtamisesta. Pitää tietää tasan tarkkaan, mitä sillä vaalivoitolla tekee, jos ja kun sen saa. Voitto ei itsessään vielä ole se merkittävä asia vaan muutos. Jos ei sitä muutosta saa aikaan, se luottamus menee hukkaan ja silloin pettää ne ihmiset, jotka sinuun uskovat.
– Minä olen siihen henkilökohtaisesti valmistautunut ja niin on myös puolue. Meillä on järkevä viesti siitä mitä me lupaamme, mitä me a tavoittelemme ja mitä me teemme. Uskon, että se näkyy kokoomuksesta tällä hetkellä. Siksi meihin luotetaan.