Petteri Orpo IL:lle: Suomen on pyrittävä Naton ytimeen

Kokoomusjohtaja korostaa kahden prosentin puolustusmenotavoitteen merkitystä.
Petteri Orpo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Petteri Orpo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomen on oltava aktiivinen ja pyrittävä liittouman ytimeen. Näin sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Iltalehden haastattelussa.

Nato-jäsenyyden suurimpana hyötynä Orpo näkee puolustusliiton kollektiivisen pelotteen sekä Naton 5. artiklan turvatakuut.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ne ovat isoimmat hyödyt sekä lisäksi se, että pystymme Naton jäseninä valvomaan turvallisuusympäristöämme esimerkiksi Itämeren alueella aiempaa paremmin.

– Siellä ei liiku mikään ilman että me tiedämme – ei kettukaan, Orpo sanoo IL:lle.

Kokoomuksen puheenjohtaja toivoo Nato-prosessia jarruttaneen Turkin ratifioivan Suomen jäsenyyden ennen puolustusliiton Vilnan huippukokousta heinäkuussa. Orpo veisi kuitenkin hallituksen lakiesityksen Nato-jäsenyydestä eduskunnan hyväksyttäväksi vielä tällä vaalikaudella, myös vaikka Turkki ei jäsenyyssopimusta vielä olisi ratifioinut.

Orpo toivoo nyt keskustelua Suomen roolista puolustusliitossa. Haastattelussa hän ehdottaa parlamentaarisen työryhmän perustamista ensi vaalikaudella, tarkoituksena vahvistaa puolueiden sitoutuminen Naton suosittelemaan puolustusmenojen kahden prosentin BKT-tavoitteeseen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Siitä täytyy pitää kiinni, koska olemme luvanneet sen meidän liittolaisillemme, vaikka olemme menossa todella tiukkoihin aikoihin

Orpo peräänkuuluttaa lisäksi maavoimille laajaa kehittämishanketta, sanoen, että Natossakin Suomen keskeisin tehtävä on oman alueen puolustaminen.

Kokoomusjohtaja uskoo Suomen ottavan Nato-jäsenenä myös roolia Itämerellä ja arktisella alueella. Hän ei lisäksi poissulje Suomen osallistumista tulevaisuudessa Mustanmeren ilmavalvontaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Se mistä innostun tässä yhteisen puolustuksen rakentamisen kokonaisuudessa, on että pääsemme Itämeren alueen maiden ja etenkin Pohjoismaiden kanssa rakentamaan yhteistä puolustusta: suunnittelu, harjoittelu ja vastuunjako, siinä on valtavia mahdollisuuksia.

Nato-tukikohtaa Suomeen tuskin perustetaan, Orpo sanoo.

– Se mitä me voisimme Suomeen tavoitella, on vähintäänkin arktisen sodankäynnin osaamiskeskus, tai katsoa olisiko Suomeen mahdollista saada arktisen tai pohjoisen alueen maasodankäynnin esikuntatoimintoja, hän pohtii.

Kaikkien Nato-maiden puolustusmenot ylittivät viime vuonna kahden prosentin BKT-rajan.
Puolustusyhteistyötä tekevät JEF-maat kokoontuvat Presidentinlinnassa.
SDP:n Antti Lindtman toisti, ettei puolue voi tukea hallituksen esitystä.
Mainos