Läpimurto Ukrainan vastahyökkäyksessä edellyttäisi nopeaa joukkojen keskittämistä, arvioi kokoomuksen kansanedustaja ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Verkkouutisten Ukraina-katsauksessa.
Toveri huomauttaa, että tähän mennessä Ukrainan kesäkuun alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt tuskallisen hitaasti. Viidessä viikossa on vapautettu vain noin 250 neliökilometrin kokoinen alue.
– Se on tosin yhtä paljon, kuin mitä venäläiset kykenivät valtaamaan viimeisen puolen vuoden aikana, mutta ei kuitenkaan yhtä paljon kuin on toivottu, Toveri kertoo.
Yksi ongelma on, että rintamalinja on lähes 1200 kilometriä pitkä. Esimerkiksi Dnepr-joen varrella valmiuksia hyökkäyksiä joen yli ei juuri ole, vaikka Ukraina onkin saanut haltuunsa alueita Antonivkan sillan itäpuolella ja joukkoja koulutetaan parhaillaan käyttämään yli kahtakymmentä länsimaista saatua ponttoonisiltaa.
Sen sijaan Zaporižžjan rintamalla on saavutettu pientä edistystä. Näillä alueilla ukrainalaiset ovat Toverin arvion mukaan päässeet useassa kohdassa läpi Venäjän 4-5 kilometrin levyisestä suojavyöhykkeestä. Edessä on kuitenkin ensimmäinen puolustuslinja.
– Ukrainalaisilla on edessään vielä kovat taistelut, sillä selvää painopistettä ole Zaporižžjan rintamalla vielä nähtävissä, Toveri toteaa.
Ukrainalaisilla on vastassaan yhteensä viisi Venäjän armeijaa ja kaksi armeijakuntaa, jossa on yhteensä noin 160 000 sotilasta, 500 panssarivaunua, 2000 panssariajoneuvoa ja yli 1400 tykkiä ja raketinheitiä. Vaikka ukrainalaisten vahvuus on samansuuntainen, on Venäjän etuna 100 hävittäjää ja 30 taisteluhelikopteria.
– Yhdessä muualta tukeutuvien ilmavoimien kanssa antavat [Venäjälle] selvän ilmaylivoiman, Toveri harmittelee.
Tilannetta ei auta se, että Ukrainan on täytynyt siirtää ilmatorjuntajärjestelmiä etulinjasta selustaan puolustaakseen Keski- ja Länsi-Ukrainan kaupunkeja Venäjän ohjusiskuilta.
Tällaisissa olosuhteissa läpimurto edellyttäisi Toverin mukaan Ukrainalta nopeaa ja voimakasta joukkojen keskittämistä halutulle murtoalueelle. Toveri arvioi, että Ukrainalla on edelleen käytössään suurin osa hyökkäykseen tarkoitetusta 20-30 prikaatista. Myös suuri osa länsikalustossa on edelleen reservissä.
Haasteena on kuitenkin raivauskaluston vähäisyys, jota tarvittaisiin venäläisten puolustuslinjojen murtamiseen. Ukrainalle on annettu julkisuudessa olevien tietojen mukaan vain noin 60 raivauspanssarivaunua ja alle 30 kauko-ohjattua miinanraivausjärjestelmää.
– Tehon saaminen tästä kalustosta edellyttäisi hyvin keskitettyä käyttöä painopistesuunnassa, Toveri arvioi.
Ukraina on jatkanut aktiivisesti tykistöiskuja venäläisten selustaan Zaporižžjan alueella, ja venäläisten arvioidaan kärsineen jopa nelinkertaiset tykistötappiot Ukrainaan verrattuna. Etenkin Storm Shadow -ohjuksilla on saatu iskettyä kauempana sijaitseviin kohteisiin. Lisäksi alueella on aktivoitu ukrainalaisten partisaanitoimintaa miehitysjoukkoja vastaan.
Itäisellä rintamalla Ukraina on Toverin arvion mukaan saavuttanut jonkin verran menestyksiä. Painopiste on ollut Bahmutin eteläpuolella, jossa Ukraina on pyrkinyt saamaan haltuunsa strategisesti tärkeän Klištšivkan kylän.
– Ukrainan yleisesikunnan mukaan Bahmutin keskusta on jo tulen alla, ja siellä sijaitsevat venäläisjoukot on käytännössä saarroksissa. Tätä ei ole kyetty vahvistamaan, mutta Venäjä on ilmeisesti joutunut siirtämään alueelle reservejä, Toveri kertoo.
Venäjä on taas toiminut aktiivisesti pohjoisessa Kupjanskin suunnassa, jonne se on pyrkinyt kokoaamaan uutta voimaryhmää. Eräiden arvioiden mukaan venäläiset saattavat pyrkiä murtamaan Ukrainan puolustuksen tällä alueella, joka pakottaisi Ukrainan siirtämään alueelle reservejään.
– Venäläisillä on Venäjän rajan läheisyyden vuoksi hyvät edellytykset huollon järjestämiseen, mutta kyky tehdä jopa sadan kilometrin syvyinen hyökkäys Ukrainan selustaan lienee rajallinen, Toveri pohtii.
Toveri arvioi, että kokonaisuudessaan Venäjä on kärsinyt merkittäviä tappioita, joiden suuruus voi olla jopa 60 000 – 70 000 sotilaan luokkaa. Näistä jopa puolet kuolee brittitiedustelun mukaan turhaan, esimerkiksi evakuoinnin puutteen ja huonon ensiapukoulutuksen vuoksi. Joukkoja on silti saatu täydennettyä reserviläisillä ja sopimussotilailla, vaikkakin ilman riittävää koulutusta.
Venäjällä on kuitenkin ongelmia materiaalin riittämättömyyden kanssa, eikä sotateollisuuden tuotantoa ole saatu kasvatettua kuin maltillisesti. Jotkut joukot joutuvatkin käyttämään esimerkiksi vanhentuneita panssarivaunuja 50-luvulta. Toisaalta myös Ukraina on menettänyt hyökkäyksessä kalustoa, mutta aseavun ansiosta se kykenee korvaamaan jo aiheutuneet tappiot ja jopa kasvattamaan joukkojen iskukykyä.
– Keskeistä on se, pystyykö Ukraina edelleen hyökkäämään ja valtaamaan alueita. Tällöin vaurioitunut kalusto jää Ukrainan käsiin ja etenkin länsikalusto saadaan evakuoitua ja korjattua toimintakuntoiskesi, Toveri kertoo.
Aseapu on kuitenkin sen verran hidasta, ettei iso osa siitä ehdi tämän kesän vastahyökkäykseen. Tämä vaikeuttaa sodan saattamista nopeaan päätökseen.
– Nopea ratkaisu edellyttäisi menestystä tämän kesän vastahyökkäyksessä, Toveri kertoo.