Venäjän panssariase on Ukrainan sodan aikana hyytynyt monista eri syistä, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri Ilta-Sanomien haastattelussa.
Vielä sodan alkuvaiheissa Venäjä kuvitteli etenevänsä Ukrainan halki panssarien tukemana. Panssarikolonnat kuitenkin pysähtyivät Ukrainan Bayraktar-drooneihin, tykistöön sekä panssarintorjuntaohjusten tuleen.
Sittemmin droonit ovat rajoittaneet panssarien käyttöä vielä lisää. Tankkien täytyykin tätä nykyä piilotella suojaverkkojen alla, sillä droonien kamerat havaitsevat kaiken liikkeen. Käytännössä Venäjä onkin ottanut opiksi ja lopettanut itsetuhoiset panssarirynnäköt.
– Ne eivät tule tyrkylle enää, Toveri kommentoi Ilta-Sanomille.
Hän kuitenkin huomauttaa, että panssareilla on edelleen rooli pistemäisessä, tarkassa tulivaikutuksessa.
– Käytetään yksittäisiä vaunuja, jotka lähtevät suojapaikoista, toteuttavat tuli- tai kuljetustehtävän ja palaavat suojapaikkaan verkkojen alle, Toveri tiivistää.
Nykyään Venäjän puolella nähdään pääasiassa varastosta tuotuja vaunuja, jotka on korjattu taistelukuntoon. Rintamalla on havaittu esimerkiksi naftaliinista kaivettuja T-62 -vaunuja, joita valmistettiin 1960-luvulla.
Toverin mukaan noin 20 prosenttia uusista vaunuista, noin 200-300 kappaletta vuodessa, on uudistuotantoa. Näitä Venäjä ei kuitenkaan lähetä rintamalle. Sen sijaan uudet panssarit laitetaan reserviin, jossa ne odottavat mahdollisuutta liikkuvaan sodankäyntiin.
Lopuksi Toveri huomauttaa, että kumpikaan osapuoli ei ole onnistunut prikaatitason yhteisoperaatioissa yhdessä panssarien, tykistön, ilma-aseen ja elektronisen sodankäynnin kanssa. Poikkeus on Ukrainan viimekesäinen operaatio Kurskissa.
– Se pääsi liikesodankäyntiin. Eikä Venäjällä ollut mitään kykyä tykistöllä, ilmavoimilla tai lennokeillakaan vaikuttaa ukrainalaisten etenemiseen, koska se oli liikkuva tilanne, Toveri huomauttaa.