Tieto Yhdysvaltain ja Kiinan kauppajännitteiden lieventymisestä sai pörssikurssit nopeaan nousuun maanantaina.
Sveitsissä tavanneet neuvottelijat sopivat tariffien alentamisesta 90 vuorokauden ajaksi niin, että Kiinan tuontitullit laskevat 125 prosentista kymmeneen prosenttiin ja Yhdysvaltain 145 prosentista 30 prosenttiin.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n entinen neuvonantaja Josh Lipsky kuvailee käännettä ”massiiviseksi, odottamattomaksi ja erittäin tervetulleeksi de-eskalaatioksi”.
– Voimme viitata kansantalouden tilastoihin ja markkinareaktioihin, mutta tämän taustalla oli Yhdysvaltain puolella pelko puuttuvista repuista, lenkkareista ja T-paidoista Walmart- ja Target-kaupoissa juuri kun vanhemmat alkavat valmistautua koulujen alkamiseen, Atlantic Council -ajatuspajan asiantuntijana toimiva Lipsky toteaa.
Myös Kiinalla oli asian suhteen kiire, sillä maan eteläosissa satamien ja tehtaiden lomautukset olivat laajenemassa. Lipskyn mukaan kiinalaiset neuvottelijat olivat valmiina keskustelemaan kaikista Valkoisen talon esittämistä huolenaiheista.
Yhdysvaltain ulkoministeriössä Kiina-neuvonantajana toiminut Melanie Hart uskoo Kiinalla olevan etulyöntiasema neuvotteluissa. Hänen mukaansa presidentti Donald Trumpin hallinto vaikuttaa epäröineen, minkä seurauksena Peking pystyi valitsemaan helpon tien ulos kriisistä.
– Ei ole sattumaa, että keskusteluita käytiin juuri kun Walmart ja muut suuret amerikkalaiset kauppaketjut kehottivat hallintoa varautumaan pandemia-ajan kaltaisiin toimitusvaikeuksiin. Näistä oli jo viitteitä merikuljetusten ja satamien tilastoissa. Seuraavana vuorossa olisivat olleet kauppojen hyllyt, Melanie Hart kirjoittaa.
Hänen mukaansa amerikkalaiset kuluttajat tuskin olisivat olleet valmiita kokemaan 1930-luvun laman kaltaista puutetta käydäkseen kauppasotaa, jonka tavoitteetkin olivat epäselviä.
Kiina oli varautunut kauppasodan jatkumiseen ohjaamalla vientiään Yhdysvalloista Kaakkois-Aasiaan. Tavaroita olisi mahdollisesti voitu kuljettaa kolmansien maiden kautta tariffien välttämiseksi.
Kiinan sosiaalisessa mediassa sensuroitiin presidentti Xi Jinpingiä arvostelleet mielipiteet ja jätettiin esille ne, joissa hehkutettiin hallintoa ”Yhdysvaltain kiusaamisen” vastustamisesta.
Melanie Hartin mukaan Pekingin perustavoitteena kaikkien Yhdysvaltain hallintojen kanssa on saada aikaan edes jonkinlainen neuvotteluprosessi.
– Eikä Peking luopunut mistään arvokkaasta saadakseen sen. Xi sai tukea kannatukselleen Donald Trumpin vastustamisesta ja uuden ”mörön”, josta syyttää Kiinan omia talousvaikeuksia. Globaalilla areenalla Xi sai pisteitä näyttämällä järkevältä toimijalta, joka on valmis neuvotteluihin ja sopuratkaisun etsimiseen, Hart sanoo.
Hänen mukaansa poliittisessa mielessä tilanne on nyt sama kuin Donald Trumpin toisen virkakauden alussa: Yhdysvallat ja Kiina käyvät neuvotteluita, mutta etulyöntiasema vaikuttaa olevan Kiinalla.
