Vladimir Putin ja Xi Jinping julistivat helmikuussa 2022, että ”Venäjän ja Kiinan kumppanuudella ei ole rajoja”. Putin on kiistänyt tämän tarkoittavan etenemistä kohti yhteistä sotilasliittoa.
– Olisi rohkeaa ja suorastaan typerää uskoa hänen sanaansa. Maailma on nyt vaarallisempi paikka kuin viime vuonna, ja viime vuonna se oli vaarallisempi kuin vuonna 2021, amerikkalaistutkija Chels Michta toteaa artikkelissaan.
Lännen näkökulmasta jo pelkästään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja Lähi-idän syvenevä konflikti ovat Yhdysvaltain armeijan tiedustelu-upseerina ja Center for European Policy Analysis -ajatushautomon tutkijana toimivan Michtan mukaan riittävän vakava haaste. Jos vielä Taiwaniin hyökättäisiin tai se saarrettaisiin, USA joutuisi kolmen rintaman kriisiin, jonka kehitystä Kiina, Venäjä ja Iran pitkälti ohjaisivat.
– Venäjän ja Kiinan rajoittamattoman kumppanuuden ytimessä on päättäväinen halu purkaa vallitseva USA-keskeinen maailmanjärjestys, hän sanoo.
– Kiinan ja Venäjän liittosuhde on hyvin erilainen kuin ne liittoumat, joissa Yhdysvallat on mukana. Yhteisiä myönteisiä arvoja tai kulttuurisia perustuksia niillä on vain vähän. Sen sijaan kyse on autoritaaristen valtioiden yhteenliittymästä, jonka tarkoituksena on vastustaa Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia. Peking ja Moskova näkevät itsensä samalla puolella sivilisaatioiden taistelussa länttä vastaan.
Venäjän ja Kiinan vihamielisyydestä ja yhtenäisyydestä ei Michtan mukaan ole epäilystäkään, joten kyse on lähinnä siitä, muuttuuko Kiinan ja Venäjän poliittis-taloudellinen akseli kovaksi sotilaalliseksi liittosuhteeksi, ja jos, niin kuinka nopeasti.
Yhteistyön intensiteettiä kuvastaa osaltaan se, että International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon mukaan Venäjä ja Kiina toteuttivat viime vuonna vähintään viisi sotaharjoitusta Japaninmerellä ja Itä-Kiinan merellä.
Jos Venäjä alkaa luovuttaa hallussaan olevaa huippuluokan aseteknologiaa Kiinalle, mistä on jo nähty viitteitä, se muuttaisi Michtan mukaan sotilaallista voimatasapainoa Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella nopeammin kuin useimmat tarkkailijat ovat ennakoineet.
– Venäjällä ja Kiinalla on hyvät syyt nopeuttaa yhteistyötä. Taloudelliset ja demografiset trendit eivät ole kummankaan diktatuurin kannalta suosiollisia. Sota Ukrainassa on herättänyt suuren osan länttä huomaamaan Kiinan ja Venäjän liittouman aiheuttaman eksistentiaalisen uhan vapaalle maailmalle, Michta sanoo.
– Kiinan ja Venäjän täysimittainen liittosuhde muodostaisi Yhdysvalloille uhan, jollaista se ei ole kohdannut sitten kylmän sodan päättymisen. — Yhdysvalloilla ei ole pulaa resursseista, mutta se tarvitsee kylmän sodan aikaista määrätietoisuutta erityisesti suhteessa sotilaalliseen uhkaan, hän toteaa.
Uuden suurvaltakilpailun aikakaudella Yhdysvallat tarvitsee Michtan mielestä riittävää johtajuutta ja kongressin kahden puolueen yksituumaisia ponnisteluja kansakunnan rivien tiivistämiseksi. Jos siinä onnistutaan, USA läntisine liittolaisineen kykenee hänen mukaansa vastaamaan paljon nykyistä menestyksellisemmin kasvavaan haasteeseen, jonka Venäjä ja Kiina yhdessä muodostavat.
