Ukrainan joukot ovat Oleksandrivkan suunnalla onnistuneet tuomaan panssarivaunuja takaisin alueille, joilla raskas kalusto oli pitkään erittäin haavoittuvaista venäläisten drooni-iskuille.
Muutos ei syntynyt uusista panssarivaunuista vaan tavasta, jolla Ukraina valmisteli taistelukentän niiden käyttöä varten, kertoo Telegraph. Huoltoon, tiedusteluun ja droonijoukkoihin kohdistuneilla iskuilla venäläisten muodostamaa niin sanottua tappovyöhykettä työnnettiin kauemmas etulinjasta.
Operaatio mahdollisti panssarivaunujen käytön Ukrainan vastahyökkäyksessä, jossa ukrainalaiset valtasivat takaisin noin 750 neliökilometriä. Käytössä oli myös Britannian toimittamia Challenger 2 -vaunuja.
Panssarivaunut ilmestyivät alueelle vasta pitkän valmistelun jälkeen. Telegraphin mukaan niiden tuominen taisteluun vaati kahdeksan kuukauden työn.
Ukraina hyökkäsi ensin Venäjän huoltoyhteyksiä vastaan. Droonien, akkujen ja muiden tarvikkeiden kuljetuksia häirittiin noin 15 kilometrin päässä etulinjasta, tykistöhuoltoa kauempana ja tiedusteludroonien toimintaa jopa kymmenien kilometrien syvyydessä.
Pelkästään toukokuussa Ukraina teki yli 200 iskua venäläisiin huoltoajoneuvoihin. Osa kohteista sijaitsi yli 160 kilometrin päässä rintamasta.
– Venäläisjoukkojen kyky ylläpitää taisteluvoimaansa romutettiin, brittiläisen RUSI-ajatushautomon tutkija Robert Tollast sanoo.
Droonimiehistöt pakotettiin vetäytymään
Seuraavaksi Ukraina alkoi metsästää järjestelmällisesti venäläisiä droonioperaattoreita sekä niiden käyttämiä tutkia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä.
Venäläiset miehistöt alkoivat lopulta vetäytyä kauemmas etulinjasta. Mukana siirtyi myös arvokasta elektronisen sodankäynnin kalustoa.
RUSI:n panssarisodankäynnin asiantuntijan Sam Cranny-Evansin mukaan taktiikan soveltaminen ei tarkoita, että droonien muodostama tappovyöhyke olisi kokonaan kadonnut.
– Alueella, jossa se oli ukrainalaisille ongelma, voidaan nyt liikkua hieman turvallisemmin, hän sanoo brittimedialle.
Ukraina hyödynsi venäläisten viestiliikennettä asemien paikantamiseen. Sotilaat paljastivat viesteissään muun muassa sen, kuinka lähelle tykistötuli osui.
Asiantuntijoiden mukaan Ukraina käytti lennokkeja, joihin oli asennettu väärennettyjä matkapuhelintukiasemia. Ne huijasivat lähistöllä olevat puhelimet muodostamaan niihin yhteyden ja luovuttamaan tietojaan.
Kun droonien ja tykistön muodostama uhka oli heikentynyt, ukrainalainen jalkaväki siirtyi eteenpäin pienissä ryhmissä. Sotilaat kiersivät vahvoja venäläisasemia, tunkeutuivat linjojen väleistä ja etenivät niiden taakse.
Vasta tämän jälkeen panssarivaunut tuotiin mukaan. Niiden tehtävänä ei ollut tehdä laajoja läpimurtoja, sillä tankkeja käytettiin vapautetun alueen puolustamiseen ja vastahyökkäysten torjumiseen.
Sama toimintamalli näkyi hiljattain Harkovan alueella, jossa Ukrainan 475. rynnäkkörykmentti lähetti kaksi droonisuojilla varustettua vaunua kohti Venäjän asemia. Rykmentin mukaan molemmat palasivat tehtävästä vahingoittumattomina FPV-räjähdedroonien iskuista huolimatta.
Elektronisen sodankäynnin asiantuntija Thomas Withingtonin mukaan kehitys osoittaa, etteivät droonit ole tehneet panssarivaunuista tarpeettomia.
– En usko, että droonit ovat poistaneet perinteisiä panssarivaunuja taistelukentältä. Ne ovat muuttaneet tapaa, jolla niitä käytetään, hän sanoo.