– Kesäkuun korontarkistusten myötä asuntovelallisten korkokustannukset nousivat jopa historiallista vauhtia, toteaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Euroalueen inflaatio ei ole rauhoittunut toivotusti rahapolitiikkalinjan merkittävästä kiristymisestä huolimatta. Erityisesti kovissa lukemissa pysytellyt pohjainflaatio on mennyt pahasti EKP-jäsenten ihon alle. Inflaatiokuva puoltaa koronnostosyklin jatkamista.
Hännikäinen toteaa, että EKP:n kommenttien perusteella talouskuvan pitää muuttua radikaalisti, jotta heinäkuulle viitoitettu 0,25 prosenttiyksikön nosto ei toteutuisi.
– Markkinat hinnoittelevat myös vastaavan suuruisen koronnoston syyskuulle, eikä nostosyklin jatkumista syyskuun jälkeen voida poissulkea, hän sanoo.
EKP:n rahapolitiikkalinjaa tiukasti seuraava lyhyt kolmen kuukauden euribor-korko nousi kesäkuussa 3,5 prosentin tason päälle ensimmäistä kertaa joulukuun 2008 jälkeen.
– Asuntovelallisille keskeinen kahdentoista kuukauden euribor-korko puolestaan puhkaisi psykologisesti tärkeän neljä prosentin rajan ensimmäistä kertaa marraskuun 2008 jälkeen, mikä alleviivaa korkoympäristön merkittävää muutosta, Hännikäinen sanoo.
Kesäkuun korontarkistuspäivät toivat jälleen roiman korkokustannusten nousun. kahdentoista kuukauden euribor oli kesäkuussa keskimäärin 4,0 prosenttia, kun vastaavaan aikaan viime vuonna viitekorko liikkui keskimäärin 0,9 prosentissa.
– Kesäkuun korontarkistusten tuoma 3,1 prosenttiyksikön korkokustannusten nousu on yksi koko euribor-korkojen historian suurimmista lukemista, Hännikäinen toteaa.
Hänen mukaansa markkinat hinnoittelevat kahdentoista kuukauden euriborin huipputason olevan jo lähellä ja korkotason vakautuvan nykylukemien tuntumaan lähikuukausien aikana.
– Olemme samoilla linjoilla markkinahinnoittelun kanssa ja näemme korkojen nousuvaran käyneen vähiin. Arvioimme korkohuipun tulevan vastaan kesän tai alkusyksyn aikana, hän sanoo.
Hännikäisen mukaan korkonäkymien tasaantumisesta huolimatta kotitalouksien kannattaa edelleen varautua korkokustannusten nousuun.
– Mikäli markkinahinnoittelu toteutuisi, niin korkokustannukset nousevat erityisesti niillä kotitalouksilla, joiden korontarkistukset osuvat heinä-, elo- ja syyskuulle. Nykyisen markkinahinnoittelun perusteella kaikki korontarkistushetket ensi vuoden maaliskuulle asti ovat tuomassa korkokustannusten nousua.
– Markkinat hinnoittelevat korkotason maltillista laskua ensi vuonna, mutta korkotason hinnoitellaan pysyvän seuraavan 10 vuoden ajan 2,9 prosentin yläpuolella. Kotitalouksien korkokustannuksiin ei ole siis näköpiirissä nopeaa helpotusta ja kotitalouksien kannattaa varautua pysyvämmin muuttuneeseen korkoympäristöön, Hännikäinen jatkaa.