Noin 700 000 suomalaista kertoo halustaan osallistua päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Päätöksenteko tuntuu kuitenkin etäiseltä arjessa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista sanoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallista ihmistä.
Päättäjät ja viranhaltijat eivät kuitenkaan luota kansalaisten kykyyn osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.
Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia on samaa mieltä väittämästä ”yleisesti kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia päätöksiä koskevaan keskusteluun”. Lisäksi vain kolmannes päättäjistä uskoo, että kansalaisilla on valmiudet arvioida päätöksentekijöiden toimintaa.
– Kansalaisosallistumisen heikkeneminen ja suomalaisten vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tutkitusti demokratiamme kipupisteitä. Siksi on haaste, jos päättäjät kokevat politiikan olevan jotain niin monimutkaista, ettei sitä pidä liiaksi ulottaa kansalaisten käsiteltäväksi eri foorumeilla, sanoo projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektista.
Kysyttäessä kansalaisten valmiuksista osallistua kotikuntansa päätöksentekoon tai sen valmisteluun esimerkiksi asukaspaneelien tai kunnallisten kansanäänestysten muodossa, päättäjissä herää hiukan enemmän optimismia. Silti vain noin puolet heistä uskoo tavallisten ihmisten edellytyksiin osallistua kotikunnankaan asioihin.
Havainnot perustuvat tuoreeseen Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin kansalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä osallistumisesta päätöksentekoon ja demokratian tulevaisuuskuvista.
Tavallisesti luottamustutkimukset selvittävät kansalaisten luottamusta päättäjiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin ymmärtää syvällisemmin myös päättäjien valmiutta kytkeä ihmisiä tiiviimmin mukaan päätöksentekoon.
Kyselyn aineisto kerättiin viime keväänä, jolloin Venäjän hyökkäyssota oli käynnissä ja suomalaiset olivat koronapandemian takia eläneet poikkeusolosuhteissa. Energia- ja raaka-ainekriisi olivat lisäksi vahvasti esillä keskusteluissa.
Päättäjillä ja kansalaisilla eri käsitys
Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että kansalaisten ja päättäjien ymmärrys siitä, millaiset vaikuttamistavat ovat houkuttelevia ja hedelmällisiä, eroavat merkittävästi toisistaan. Kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Päättäjät puolestaan haluaisivat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa.
Esimerkiksi vain 14 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista haluaisi edistää kansalaisten osallistumista nettiadressien allekirjoittamiseen. Sen sijaan kansalaisista 68 prosenttia harkitsisi osallistuvansa juuri tällä tavalla.
Päättäjistä 19 prosenttia taas kannattaa nettikeskusteluihin osallistumisen edistämistä, kun 42 prosenttia kansalaisista arvioi, että voisivat osallistua kyseisellä tavalla.
– Maailmalta on saatu hyviä kokemuksia puntaroivista paneeleista ja raadeista. Arkisempiin asioihin taas sopivat helpot digidemokratian sovellukset. Pääasia on, että osallistumisella on aitoa vaikutusta ympäröivään arkeen, sanoo Sitran asiantuntija Perttu Jämsén.
– Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskussa ja usko vaikutusmahdollisuuksiin kansainvälisesti verrattuna alhainen. Ensi vaalikaudella olisi tärkeää saada käyttöön uusia osallistumisen tapoja, jotka varmistavat kansalaisten kuulemisen lisäksi aidon vaikuttamismahdollisuuden. Näin parannetaan ihmisten luottamusta päätöksentekoon ja toisiinsa. Tämä olisi tärkeää poikkeuksellisen epävarmoina aikoina, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen jatkaa.
Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Sitran toimeksiannosta. Tutkimuksessa selvitetään kansalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden ja viranomaisten näkemyksiä demokratiasta, osallisuudesta ja osallistamisesta, päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista.
Kansalaiskysely toteutettiin Taloustutkimuksen ja Dynatan internet-paneelissa. Kansalaiskyselyyn vastasi yhteensä 4 000 vastaajaa aikavälillä 22.4.-11.5.2022. Laatutarkastuksen jälkeen osa aineistosta korvattiin lisätiedonkeruulla 1.6.-6.6.2022.
Päättäjäkyselyn tiedonkeruu toteutettiin 24.4.–1.7. Vastauksia saatiin yhteensä 1189, joista 303 on viranhaltijoilta ja 886 luottamushenkilöiltä.