Paatero kiisti tiistaina julkisessa keskustelussa toisinaan esitetyn väitteen, että poliisin hallinto- ja esikuntatehtävissä olevien henkilöiden määrä lisääntyy eikä tavoitteen mukaisesti vähene.
– Tämä väite ei pidä paikkaansa. Nykytilanteesta hallinto- ja esikuntatehtävistä henkilöstövähennystavoite on noin 90 henkilötyövuotta viimeistään vuonna 2016, Paatero sanoi.
Hänen mukaansa poliisin rakenneuudistusta koskeneissa taustaselvityksessä kävi ilmi, että poliisilaitokset pystyvät hoitamaan hallinto- ja esikuntatehtäviä nykyistä pienemmillä resursseilla ja keskitetyillä toiminnoilla.
– Hallinto- ja esikuntatehtävien mitoitusmalli on tehty taustaselvityksen tietojen pohjalta ja henkilöstötyövuosien vähentäminen mitoitusmallin mukaisesti. Koska ketään ei irtisanota, henkilöstömäärä on ylimenokaudella noin kolmen vuoden ajan tavoitetta korkeampi, Paatero toteaa.
Tavoitteena 25-30 miljoonan euron säästöt
Paateron mukaan rakenneuudistuksen tavoitteena on säilyttää operatiivisen puolen resurssit nykyisellä tasollaan. Siltä puolelta resursseja rakenneuudistuksessa ei siis ole tarkoitus vähentää.
– Jos reaalibudjetti kuitenkin pienenee, se vaikuttaa myös poliisien määrään. Tällöin kyse ei ole kuitenkaan hallintouudistuksen vaikutuksesta, Paatero täsmentää.
Hallintorakenneuudistuksella tavoitellaan 25–30 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2016 mennessä. Säästöt pyritään saamaan aikaan pääasiassa henkilöstö- ja toimitilamenoja vähentämällä. Uudistuksen yhteydessä poliisilta on kysytty, päästäänkö säästöihin todella, jos henkilöstöä ei vähennetä.
– Henkilöstömenojen vähennys kohdentuu johto-, hallinto, esikunta-, ja tukitoimintotehtäviin. Henkilöstövähennykset tehdään luonnollisen poistuman avulla lähivuosien aikana. Toisin sanoen henkilön esimerkiksi eläköityessä lähtökohtana on, että virka jätetään täyttämättä, Paatero selventää.
Johdolleko lisää palkkaa?
Myös uudistuksen yhteydessä tapahtuviin palkkojen vähennyksiin ja korotuksiin Paatero haluaa sanoa täsmennyksen. Joidenkin väitteiden mukaan kun johtoportaan palkkoja nostettaisiin, kun taas operatiivisen henkilöstön palkat alenisivat.
– Poliisipäälliköiden virat ovat uusia virkoja, joihin palkat on määritelty ensimmäistä kertaa. Apulaispoliisipäälliköiden, sektorijohtajien, yksiköiden johtajien sekä hallinto- ja esikuntatehtävissä toimivien palkat on määritelty ilmoittautumiskierroksen yhteydessä poliisin palkkausjärjestelmän mukaisesti. Jos tehtävänkuvat ovat muuttuneet vaativammaksi, on palkkaus myös muuttunut sen mukaisesti, Paatero sanoo.
Yksilötasolla palkkatason muutos riippuu Paateron mukaan siitä, minkä tasoisesta tehtävästä henkilö siirtyy uuteen tehtävään. Jos henkilö esimerkiksi sijoittuu nykyistä vaativuustasoa alemman vaativuustason tehtävään, uuden tehtävän peruspalkka on nykyistä pienempi.
– Muutosturva kuitenkin takaa sen, että palkka pysyy seuraavan kahden vuoden määräajan nykyisen tasoisena. Pääsääntöisesti uudistus ei koske operatiivisessa tehtävissä toimivia, joten näissä tehtävissä toimivien palkat eivät muutu.
