– Helmikuu oli neljäs peräkkäinen kuukausi noin yhden prosentin inflaatiolla. EKP katsoo kuitenkin Suomen hintapaineiden sijaan koko euroaluetta ja muualla mantereella inflaatiotaistelu ei ole ohi, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.
Hänen mukaansa Suomelle nykyinen korkotaso on aivan liian korkea.
– Nopeaa helpotusta ei kuitenkaan ole luvassa, sillä euroalueen inflaatiokehitys on ollut viime kuukaudet lähempänä kolmea prosenttia, Brotherus sanoo.
– Alkuvuoden aikana 12 kuukauden euribor on jopa noussut, kun koronlasku odotukset ovat hieman siirtyneet kauemmas. Markkinat ennakoivat euriborien yhä laskevan loppuvuonna 3 prosentin tuntumaan, mutta laskun tarkka ajankohta ja päätepiste ovat yhä hämäränpeitossa. Suomen suhdanne, rakentaminen ja asuntomarkkinat heiluvat nyt vahvasti korkoennusteiden mukana.
Tilastokeskus kertoi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan nousseen helmikuussa 1,2 prosenttia viime vuodesta ja 0,8 prosenttia tammikuusta.
Brotheruksen mukaan taantuman kanssa painivassa Suomessa inflaatiopaineet ovat olemattomat ja suurimmat inflaatioriskit liittyvät maan rajojen ulkopuolisiin tapahtumiin.
– Öljyn ja energian hinta on onneksi pysynyt kurissa Lähi-idän konflikteista ja Venäjän hyökkäyssodan jatkumisesta huolimatta. Suomessa tulisi kiinnittää huomiota nyt julkaistuun laadukkaalla kansainvälisellä tavalla laskettuun inflaatioon. Jostain syystä Suomi poikkeaa hyvästä EU tai USA -tilastotavasta, jossa korot eivät kuulu inflaatioon. Ei inflaatioon kuulu myöskään talletuskorot tai korkosijoitusten tuottolukemat, hän sanoo.
Ekonomisti jatkaa, että korot ennemminkin tekevät tulevaisuuden kulutuksen halvemmaksi.
– Viimeiset kaksi vuotta kansallinen inflaatiolukemamme on liioitellut todellista tilannetta ja seuraavat vuodet korkojen laskiessa inflaatiomittari näyttää liian matalalta. Suomessa on aika siirtyä tarkastelemaan EU-mittarilla julkaistavaa inflaatiota, Brotherus toivoo.
