LähiTapiolan kyselytutkimuksessa 16 prosenttia suomalaisista sijoittajista sanoi olevansa huolissaan siitä, että tekoälyn nopea kehitys osoittautuu kuplaksi ja pörssikurssit laskevat voimakkaasti.
Mahdollinen korjausliike nousee Nummiaron omallakin tutkalla huolenaiheista suurimmaksi.
– Tekoäly-yhtiöiden kurssinousu on ollut merkittävä tekijä osakemarkkinoiden viime vuoden hyvissä tuotoissa, mutta kasvaneet arvostukset ja tulosodotukset voivat vaikeuttaa uuden hyvän vuoden toteutumista, LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro sanoo tiedotteessa.
– Onneksi investoinnit ovat pitkälti terveellä rahoituspohjalla, sillä isot teknoyhtiöt pystyvät rahoittamaan niitä nykyisistä voitoistaan. Se vähentää finanssikriisin riskiä, vaikka velkarahan käyttö onkin lisääntynyt, esimerkiksi Oraclen tapauksessa. Velkavetoisilla investointi- ja arvostuskuplilla on taipumus päättyä kyyneliin, hän toteaa.
Pääekonomistin mukaan ilmassa on déjà vu -tunnelmaa. Tilannetta on verrattu teknokuplaan vuosituhannen vaihteessa.
– Tänä vuonna saatamme nähdä joko korjausliikkeen tai buumin kiihtymisen – tekoäly on edelleen monella yrityksellä vasta pilotointivaiheessa, ja kehityksen suunta ratkaisee, kääntyykö markkina kasvuun vai laskuun. Hyvässä skenaariossa tekoäly ylittää energiansaannin ja laskentatehon haasteet sekä pääsee irti taipumuksistaan hallusinoida. Tällöin ainakin parhaat tekoälyinvestoinnit tuottavat hyvin, kun eri sovellukset leviävät laajalle nostaen tuottavuutta ja talouskasvua, Nummiaro sanoo.
– Huonossa skenaariossa sijoittajat pelästyvät odotusten karanneen käsistä, jolloin raha pakenee, kunnes arvostukset ovat kestävämmällä pohjalla. Vuosien kurssinousu on tehnyt teknoista niin merkittävän toimialan, että korjausliike painaisi helposti koko markkinan laskuun, hän jatkaa.
Toiseksi merkittävimpänä riskinä Nummiaro pitää Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kauppasotaa. LähiTapiolan kyselytutkimuksessa tämä huoletti 30 prosenttia sijoittajista, ja osuus oli 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
– Yhdysvallat voi rajoittaa Kiinan pääsyä kehittyneimpään teknologiaan ja Kiina voi vastata rajoittamalla kriittisten maametallien vientiä. Suurvaltakilpailu voi edetä tulleista ja kaupan rajoitteista myös pääomavirtojen ja omistuksien rajoittamiseen, mikä edelleen voimistaisi USA- ja Kiina-vetoisten blokkien taloudellista ja teknologista erkanemista toisistaan, Nummiaro kertoo.
– Yhdysvalloissa korkein oikeus päättää pian Donald Trumpin tullien laillisuudesta. Kielteinen päätös voisi käytännössä lisätä epävarmuutta, koska silloin hallinto joutuisi ottamaan käyttöön muita lakeja ja siirtyä sektorikohtaisiin tulleihin.
Tekoälykuplan ja kauppasodan mahdollisuuden lisäksi pääekonomisti kantaa huolta valtioiden velkaantumisesta. Suomalaissijoittajista valtioiden velkaantuminen huoletti 29 prosenttia.
– Velkavuori kasvaa, korot eivät palaa nollaan, ja Euroopassa Vladimir Putin pakottaa valtiot valitsemaan aseiden ja hyvinvoinnin välillä. Kun puolustusmenot kiilaavat kärkeen, leikkaukset osuvat sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin, Nummiaro kuvaa tilannetta.
Ranska on hänen mukaansa noussut euroalueen riskipesäksi, jossa sopeutus törmää jatkuvasti poliittiseen seinään.
– Jos Ranska ei onnistu tasapainottamaan talouttaan, korkokustannukset syövät velkakestävyyden, kunnes politiikka muuttuu tai EU:n ohjaus astuu kuvaan. Toki on mahdollista, että unioni katsoo velkasääntöjään läpi sormien, jolloin huolena onkin, menettääkö EU-maiden velka markkinoiden luottamuksen laajemminkin.
Nummiaron mukaan suomalaissijoittajien aliarvioiduin riski on Kiinan talouskasvun pysyvä hidastuminen. Jos Kiinan talous kasvaisi enää parin prosentin vuosivauhtia, olisi sillä suuria vaikutuksia maailmantalouteen.
– Äkillisesti tapahtuessaan tämä voisi aiheuttaa tappioita Kiinan kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoilla sekä luoda maailmantalouteen kasvupelkoja ja osakemarkkinoilla myyntiaaltoja.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 018 henkilöä 24.–31.10.2025 välisenä aikana. Sijoittamisesta kysyttiin 580 vastaajalta, jotka kertoivat omistavansa sijoituksia. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
