Pääekonomisti: Asuntojen hinnat laskevat ja kotitaloudet köyhtyvät

Suomalaiset lyhentävät nopeasti asuntolainojaan.
Kerrostaloasuntoja Vuosaaren Aurinkolahdessa Helsingissä 10. kesäkuuta 2022. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Kerrostaloasuntoja Vuosaaren Aurinkolahdessa Helsingissä 10. kesäkuuta 2022. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

– Suomalaisten asuntolainat eivät kertaakaan viimeisten 20 vuoden aikana ole lyhentyneet niin vauhdikkaasti kuin nyt, eivät edes vuoden 2009 finanssikriisissä, Aktian pääekonomisti Lasse Corin sanoo.

Aktian tuore asuntomarkkinakatsaus kertoo, että suomalaiset kotitaloudet lyhentävät velkojaan nyt poikkeuksellisen nopeasti. Lainakannan supistuminen johtuu ennen kaikkea siitä, ettei uusia asuntolainoja nosteta entiseen tahtiin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tammi–maaliskuussa uusia asuntolainoja nostettiin kolmen miljardin euron arvosta, mikä on alin määrä sitten vuoden 2004. Haluttomuus nostaa lainaa ja korkeat korot näkyvät asuntojen hinnoissa.

– Tänä vuonna kotitalouksien velkamäärä pienenee dramaattisesti, minkä seurauksena asuntojen hinnat laskevat koko maassa ja kotitaloudet köyhtyvät, Corin toteaa.

Uusien asuntolainojen määrä laski 35 prosenttia

Asunnot ovat suomalaisten suurin varallisuuserä. Vuonna 2021 kotitalouksien asuntovarallisuuden arvo oli 342 miljardia euroa.

– Edellisen kerran asunto-omaisuuden arvo vuositasolla pieneni vuosina 2009–10 finanssikriisin jälkeen. Asuntojen arvon lasku osuu kaikkiin tuloluokkiin riippumatta siitä, onko asunnonomistajalla asuntolainaa vai ei. On myös hyvä muistaa, että vain 31 prosentilla suomalaisista on asuntolainaa, Corin muistuttaa.

Etenkin asuntosijoittajat ovat tulleet varovaisiksi. Helsingissä, joka on yksi asuntosijoittajien suosikkikohteista, yksiöiden hinnat laskivat vuodessa yli kymmenen prosenttia. Muualla Suomessa yksiöiden hinnat laskivat vajaat yhdeksän prosenttia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Asuntosijoittamisen suosion lasku näkyy selvästi pankkien luotonannossa. Omistusasuntoa varten nostettujen asuntolainojen määrä laski 35 prosenttia edellisvuodesta, kun taas uusien sijoitusasuntolainojen määrä laski 44 prosenttia.

Corinin mukaan nähtävissä on, että suomalaisilla on vähemmän velkaa verrattuna ruotsalaisiin ja tanskalaisiin.

Ruotsissa velkaantuneisuusaste on 192 prosenttia ja Tanskassa lähes 200 prosenttia. Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuusaste on 134 prosenttia, ja Akti olettaa sen laskevan edelleen.

Iskut energialaitoksiin voivat tuntua maailmantaloudessa jopa vuosien ajan.
Taustalla vaikuttaa pitkän velkaelvytyksen äkkipysähdys.
Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Mainos