Presidentti Donald Trump on toistuvasti vaatinut Grönlannin siirtämistä Yhdysvalloille turvallisuussyistä. Valkoisen talon mukaan Tanskan itsehallinnollinen alue voidaan tarvittaessa ottaa haltuun voimatoimin.
Trump ilmoitti viikonloppuna asettavansa tariffeja Euroopan maille, jotka ovat vastustaneet hänen Grönlanti-suunnitelmaansa. Kymmenen prosentin tariffit astuisivat voimaan helmikuun alussa ja 25 prosentin tariffit 1. kesäkuuta.
Toimenpide käytännössä koskisi yksittäisten jäsenmaiden sijasta koko EU:ta ja romuttaisi unionin kanssa aikaansaadun kauppasovun viime syksyltä.
EU-johtajilla on valittavanaan useita eri vastatoimia uudessa kauppasodassa Yhdysvaltoja vastaan. Unioni voi vähentää puolustusyhteistyötä, vastata kauppapoliittisilla toimilla tai käyttää niin sanottua ”bazookaa” eli ”sinkoa” suojautuakseen taloudelliselta painostukselta.
Euroopan unionilla on jo lista amerikkalaisista tuotteista mahdollisia vastatariffeja varten. Niiden yhteisarvo on yli sata miljardia dollaria. Unioni voi lisäksi jäädyttää merkittäviä osia kauppasopimuksesta, jota Trump aiemmin kutsui ”valtavaksi diiliksi”.
EU voi tiivistää suhteita muihin maihin. Unioni solmi viikonloppuna uuden kauppasopimuksen neljän eteläamerikkalaisen valtion kanssa, minkä lisäksi neuvotteluita käydään Intian kanssa. Uusi sopimus Australian kanssa on myös mahdollinen.
EU-suurlähettiläät keskustelivat sunnuntain hätäkokouksessa pakottamisen vastaisesta instrumentista, jota ei ole käytetty koskaan aiemmin. Siihen luultavasti turvauduttaisiin vain, jos muut keinot eivät toimi.
Työkaluun sisältyy investointeihin, kauppaan ja rahoitusalaan liittyviä rajoituksia. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kerrotaan olevan sen soveltamisen kannalla, jos Trumpin uhkaamat tullit toteutuvat.
Euroopan johtajat pysyttelivät vuosi sitten maltillisemmalla linjalla Trumpin tariffiuhkauksista, koska Yhdysvallat haluttiin pitää sitoutuneena Natoon ja Ukrainan tukemiseen. Grönlanti-vaatimukset ovat muuttaneet tilannetta.
– Tällä kertaa on tunne, että EU:n on vastattava. Hinta Yhdysvaltain tuesta Natossa ja Ukrainan suhteen on käymässä liian kovaksi, Eurasia Groupin asiantuntija Mujtaba Rahman sanoo Wall Street Journalille.
