Työelämän kasvava eriarvoisuus on yksi vaarallisimmista Suomen hyvinvointia rapauttavista trendeistä. Näin kirjoittaa vihreiden konkaripoliitikko, puolueen puheenjohtajana ja ministerinä toiminut Osmo Soininvaara Talouselämän vieraskolumnissaan.
Vaikka tuloerot eivät ole Suomessa vuosiin nousseet, on tunne eriarvoisuuden kasvusta kuitenkin todellinen, Soininvaara arvioi. Ammattimiehet ovat menettäneet itsetuntonsa ja asemansa, hän kirjoittaa.
– Poliittisesti räjähdysherkkää on korkeapalkkaisten asiantuntijatöiden keskittyminen muutaman yliopistokaupungin alueelle. Syrjäseuduilla katkeroituneiden on helppo löytää toisensa.
Vastaavanlainen kehitys on jo johtanut esimerkiksi Donald Trumpin menestykseen ja Britannian EU-eroon, kirjoittaa Soininvaara. Hänen mukaansa kapitalismia on uudistettava, tinkimättä kuitenkaan markkinoiden toiminnasta.
– Tuloerojen tasaaminen on välttämätöntä, mutta se ei riitä, ei ole riittänyt Suomessakaan. Ihmiset haluavat olla ylpeitä työstään.
Kolumnissaan Soininvaara pohtii Ranskan vasemmistossa esitettyjä vaatimuksia tasa-arvon edistämiseksi. Hän ei näille, kuten esimerkiksi eläkeiän laskemiselle ja minimipalkan nostamiselle, juuri lämpene.
– Vaatimuslista on ymmärrettävä, mutta ongelmallinen.
Soininvaara kuitenkin toteaa, etteivät kaikkein köyhimmät ehdi hyötyä eläkemaksuistaan hyvätuloisten tapaan.
– Voisiko eläkeikä määräytyä alakohtaisesti? Mitähän Akava sanoisi, jos akateemisissa ammateissa eläkeikä olisi työläisammatteja korkeampi, Soininvaara pohtii.
Minimipalkan nostaminen taas saattaisi Soininvaaran mukaan tuhota palvelualalla niitä ammatteja, joihin ei edellytetä erityiskoulutusta.
– Kätevintä olisi soveltaa täydentäviä tulonsiirtoja, kuten tehdään Yhdysvalloissa verohyvitysjärjestelmän (Earned Income Tax Credit) avulla, mutta työntekijän itsetunto saattaa vaatia, että tuki maksetaan hänelle työnantajan kautta palkkana, hän kirjoittaa.