Osa taloyhtiöistä ei saa lainaa välttämättömään putkiremonttiin, ilmenee Isännöintiliiton teettämä putkiremonttibarometri 2023.
Erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla osa taloyhtiöistä on vaikeassa tilanteessa. Noin joka kymmenes (9 prosenttia) putkiremonttibarometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän hallinnoimissaan kohteissa on jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia.
Niin ikään yhdeksällä prosentilla vastaajista on asiakastaloyhtiöitä, joissa kiinteistön alasajo on ajankohtaista.
– Mekin Isännöintiliitossa olemme puhuneet paljon siitä, kuinka putkiremontti on kiinteistön kunnossapidon näkökulmasta taloyhtiön merkittävin yksittäinen korjaushanke, jolle pitää alkaa suunnitella hyvissä ajoin oikeaa ajankohtaa kunnossapitotarveselvityksiä, pitkän tähtäimen selvityksiä ja putkiston kuntotutkimuksia hyödyntäen. Fakta on kuitenkin se, ettei tämä puhe ole kaikille taloyhtiöille relevanttia. Osa taloyhtiöistä tässä maassa on rakennemuutoksen ja demografisen kehityksen näkökulmasta siinä asemassa, että niiden seuraavan merkittävän hankkeen pitäisi pikemminkin olla kiinteistön hallittu alasajo, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoo tiedotteessa.
Rekosen mukaan taloyhtiön hallittu alasajo voisi olla viisas ratkaisu erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla, joissa taloyhtiöiden rahoitusvaikeudet ovat suurimpia.
– Viittaan tässä ennen kaikkea väestöä vahvimmin menettävillä alueilla sijaitseviin, jo tällä hetkellä vahvasti korjausvelkaisiin ja remonttien tarpeessa oleviin taloyhtiöihin, joille pankit eivät myönnä taloyhtiölainoja remontteihin ja jotka saattavat jo nykyisellään olla asukkaista puolityhjiä. Kyse on laajasta ja merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka ratkaisemista pitää alkavalla hallituskaudella lähteä edistämään vähintäänkin luomalla ministeriörajat ylittävä teemaan keskittyvä selvitysryhmä, Rekonen sanoo.
Niissäkin tapauksissa, joissa putkiremontti on taloudellisesti kyetty viemään läpi, prosessi ei aina ole ollut yksioikoinen. Isännöitsijöiden viimeisimmissä toteutuneissa putkiremonttihankkeissa on useita sellaisia, joissa remontin rahoittamiseksi on taloyhtiölainan lisäksi tarvittu osakkaiden henkilökohtaisia lainoja tai rahoitusta (6 prosenttia) tai jouduttu rahoituksen saatavuudesta johtuvista syistä tekemään pienempi ja kustannuksiltaan alhaisempi remontti kuin alun perin oli suunniteltu (8 prosenttia).
Lisäksi 13 prosentissa putkiremonttihankkeita on jouduttu rahoituksen saamiseksi tekemään lisäselvityksiä rahoituksen hakemisen jälkeen.
Jopa 35 prosenttia putkiremonteista jää myös ainoastaan yhdeltä pankilta saadun rahoitustarjouksen varaan, vaikka hankkeissa haetaan keskimäärin rahoitusta kolmelta pankilta. 54 prosenttia putkiremonttibarometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista näkee, että pankit ovat kiristäneet rahoitusehtoja remonttilainoille edellisen 12 kuukauden aikana. Tilanne ei siis putkiremonttien rahoittamisen osalta ole helppo.
– Asuntomarkkinoiden eriytyminen näkyy tässäkin. Rahoituksen saaminen ja sen kautta esimerkiksi putkiremontin käynnistäminen on huomattavasti helpompaa kasvukeskuksissa kuin muuttotappiopaikkakunnilla, Rekonen sanoo.
Isännöintiliiton putkiremonttibarometri toteutettiin 14. kerran. Vastaajia oli yhteensä 111 eri puolilta Suomea. Kaikkiaan kyselyyn vastanneilla isännöintialan ammattilaisilla hallinnoinnissa noin 2 400 taloyhtiötä. Mediaanivastaaja hallinnoi 17 taloyhtiön asioita.